Käytetään ylijäämä hyödyksi yhdessä Hävikkiviikollakin
Kuluttaja-lehti järjestää Hävikkiviikon jälleen 10.–16. syyskuuta. Viikon erityisenä teemana on tällä kertaa yhteisöllisyys. Yhteen kokoontumisen ja ylijäämäruuan yhdistämistä toteuttavat Tampereella esimerkiksi seurakunnissa järjestettävät ruokailut.
Esimerkiksi Tesomalla työttömille ja pieneläkeläisille suunnatussa ruokailussa käytetään pakasteen avulla jonkin verran Ruokapankin kautta välitettyjä ruokalahjoituksia. Kaupan viimeinen myyntipäivä -erien hyödyntäminen sen sijaan ei ole käytännön syistä onnistunut.
Lielahden kirkolla on kesällä kokeiltu hävikkiruoan hyödyntämistä Keskiviikon keitokset -nimellä. Ideana on yhdessä tekeminen. Menestyksen vuoksi toiminta jatkuu nyt syksyllä, kertoo johtava diakoniatyöntekijä Riina Viitala.
Kaikki kynnelle kykenevät kutsutaankin Lielahteen toteuttamaan olohuoneohjelmaa ja osallistumaan ruuan valmistamiseen keskiviikkoisin kello 9–11. Samalla keksitään yhdessä syksyn ohjelmaa tulevien keitosten äärelle.
– Ruoan valmistamiseen ovat kaikki tervetulleita, mutta kirkolle voi tulla silloin rennosti vain oleilemaankin. Ruokailu kello 11–12 on maksuton, Viitala tietää.
Hervannan diakoniatyö tarjoaa torstaisin kahden euron lounaan Kantapöydässä, jossa myös hyödynnetään muuten hukkaan meneviä elintarvikkeita, muun muassa leipää.
Eteläisessä seurakunnassa hävikkiruokaa käytetään myös Hallilan turinoissa, Evästä Elämään -illoissa Viinikassa ja Jumalan kämmenellä -illoissa Peltolammilla.
– Hervannassa on järjestetty pari kertaa tänä vuonna
hävikkiruokapäivä, ja siellä kaikki tehtiin hävikistä. Itsenäisyyspäivänä on
Hervannan kirkolla Teko-hankkeella kansainvälinen juhla, ja ruokailu on
osittain hävikkiruoka-aineista tehty, kertoo johtava diakoniatyöntekijä Päivi Salminen.
Marhabanissakin käytetään taiten
Ruoka-avun antaminen vähävaraisille ihmisille on ollut jo vuosia tärkeä osa Tampereen seurakuntien diakoniatyötä. Esimerkiksi viime vuonna Ruokapankki jakoi tamperelaisille 22 000 ruokakassia.
Kalevan kirkolla toimiva kulttuurien kohtauspaikka Marhaban käyttää paljon hävikkiruokaa hyväkseen. Esimerkiksi viikolla 31 oli 90 prosenttia annoksista tehty meidän hävikistä, mainitsee työhönvalmentaja Anita Aaltojärvi Ruokapankista.
– Yhteistyö kesän aikana on toiminut upeasti Ruokapankin kanssa, kehuu puolestaan projektityöntekijä Maria Haapavaara.
Tapahtumien Yönä kaikki Marhabanin ruoka oli tehty
ylijäämistä. Hävikkiä torjuvat osaltaan myös ruokakolehdit.
Vinkkejä ja sovelluksia
Hävikkiviikon nettisivuilta havikkiviikko.fi löytyy esimerkiksi vinkkilistoja hävikin vähentämiseen. Toinen keino on käyttää hyväkseen hävikkiruokasovelluksia.
– Sovelluksia, joiden kautta voi ostaa ravintoloiden ja kahviloiden ylijäämäruokaa, on tällä hetkellä kaksi: Lunchie ja ResQ Club. Lisäksi hävikkiruokaa voi ostaa verkkokaupoista: Fiksuruoka.fi, Matsmart.fi, kertoo Annika Heino viikon tiedotuksesta.
Kuluttaja-lehti ja Päivittäistavarakauppa -yhdistys järjestävät 12.9. Helsingissä seminaarin, jonka aiheita ovat ruokahävikki ja ruoka-avun kehittäminen.
Hävikkiviikon yhteistyökumppaniksi voi ilmoittautua jokainen taho, joka haluaa kertoa aiheen tärkeydestä. Myös Silta-lehti on liittynyt mukaan.
Yksittäinen ihminen voi osallistua viikkoon esimerkiksi lähettämällä kavereille kutsun osallistua Hävikkiviikon jämälounaalle, jonne kaikki tuovat jotain kotona ylijäänyttä, mutta vielä käyttökelpoista ruokaa.
Helsinkiin hävikkimyymälä
Kirkon Ulkomaanapu avaa Suomen ensimmäisen hävikkiruokamyymälän 20.9. Helsingin Kalasatamaan kauppakeskus REDIin.
WeFood-kauppa osallistuu ruokahävikin vähentämiseen myymällä elintarvikkeita ja tuotteita, jotka muuten päätyisivät jätteeksi.
– Eri toimijat lahjoittavat meille muutoin hävikkiin päätyviä kakkoslaadun elintarvikkeita. Tarjoamme yrityksille kanavan hävikkiruuan hyödyntämiseksi, WeFood-kaupan projektipäällikkö Else Hukkanen sanoo.
Suomessa hävikkiruokaa syntyy vuosittain 400–500 miljoonaa kiloa.
– WeFood-myymälä ohjaa vuodessa arviolta 50 000 kiloa hävikkiruokaa hyötykäyttöön. Tavoitteenamme on, että hävikkiruokamyymälästämme tulee ”uusi normaali” eli haluamme tavoittaa aivan tavallisia ihmisiä, Hukkanen jatkaa.
Myymälän on tarkoitus tuottaa voittoa, ja voitot ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kehitysyhteistyöhön.
– Muutamia negatiivisia kommentteja on Facebookiin tullut, liittyen esimerkiksi tuohon luuloon, että WeFood-kaupassa myytävät tuotteet olisivat pois ruoka-avusta. Näin ei siis ole, vaan toimijat joiden kanssa teemme yhteistyötä ovat sellaisia, että heillä ei ole vielä ratkaisua hävikkiinsä tai ainakaan kaikelle hävikille. Pääosin vastaanotto on kuitenkin ollut erittäin positiivista ja kannustavaa, kertoo projektin tiedottaja Noora Pohjanheimo.
WeFood-kauppa perustuu Kirkon Ulkomaanavun tanskalaisen sisarjärjestön DanChurchAidin konseptiin. Tanskassa toiminnassa on nyt kolme WeFood-kauppaa.
Rahoitusta myymälän perustamiseen on hankittu joukkorahoituskampanjalla, joka on yhä käynnissä. Joukkorahoitukseen on osallistunut jo yli 3100 henkilöä.
Hanketta rahoitetaan myös ympäristöministeriön Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta (Raki2).
Luonnonvarakeskuksella ja Suomen ympäristökeskuksella on meneillään RuokaMinimi-hanke, jonka yksi osa on etsiä uusia keinoja ruokahävikin vähentämiseen.
Teksti: Asta Kettunen
Hävikkiviikon some -kanavat:
facebook.com/havikkiviikko, twitter.com/havikkiviikko
instagram.com/havikkiviikko, @havikkiviikko
Hukummeko ruokaan?
12. syyskuuta 2018 klo 17.30–20.00
Lapinlahdenpolku 8 D, Helsinki
Ravintola valmistaa kauppiailta ja tuottajilta kerätyistä raaka-aineista kasvisruoka-annoksia.