Kesäpappi kohtaa kaupungilla
– Toivon, että kesäpappi toisi Tampereen katukuvaan iloa ja samalla kirkon lähemmäksi ihmisten arkea. Minua voi nykäistä hihasta ja tulla rohkeasti juttusille, kertoo Jiri Santaharju, joka aloitti Tampereen seurakuntien kesäpappi-pestinsä kesäkuun alussa.
Kaupunkilaiset voivat törmätä kesäpappiin kaduilla ja toreilla sekä paikkakunnan lukuisissa tapahtumissa. Hän liikkuu siellä, missä ihmisetkin ovat.
Useimmiten kesäpappi huristaa kaupungilla pappimankelilla – mustalla sähköpyörällä, jonka tunnistaa tarakalle kiinnitetyistä valkoisista lipereistä.
– Uskoisin, että kesäpapin homma sopii minulle hyvin, sillä olen sosiaalinen luonne ja tykkään olla ihmisten kanssa. Toivon, että kohtaisin erilaisia ihmisiä ja myös niitä, jotka eivät aktiivisesti ole tekemisissä kirkon kanssa, pohtii tamperelainen Santaharju, joka on opiskellut kolme vuotta teologiaa Helsingin yliopistossa.
Kesäpapin tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten hyvinvointia ja tarjota tukea ihmisille. Samaan asiaan liittyvät myös Santaharjun opinnot, sillä hän on kiinnostunut kaupunkiteologiasta.
Kaupunkiteologiassa tutkitaan, miten uskonto tai uskonnolliset yhteisöt vaikuttavat tai ovat yhteydessä kaupunkilaisten elämään ja hyvinvointiin. Se voi auttaa ymmärtämään kaupungeille leimallista uskontojen, kulttuurien ja elämäntapojen moninaisuutta sekä edistää ihmisten vuoropuhelua ja osallisuutta.
– Nykyajan kaupunki-ilmiöitä ovat esimerkiksi huono-osaisuuden kasautuminen, yksinäisyys ja syrjäytyminen, jotka uhkaavat erityisesti iäkkäitä ja nuoria ihmisiä. Seurakunta on vahva yhteisö, joka voi monella tavalla ehkäistä yksinäisyyttä sekä lisätä ihmisten hyvinvointia, uskoo Santaharju.
Liikunta on mahdollisuus kohtaamiseen
Kesäpapin mukaan kirkko tekee jo nyt runsaasti hyvää työtä ihmisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.
– On kuitenkin yksi osa-alue, jossa olisi vielä paljon mahdollisuuksia tavoittaa ihmisiä ja tuoda kirkon ääntä kuuluviin. Se on liikunta ja urheilu, miettii Santaharju, jolle itselleen kaikenlainen liikunta ja ulkoilu ovat lähellä sydäntä.
Santaharju on mukana kirkkohallituksen Liikkuva seurakunta -toiminnassa, jonka tavoitteena on edistää työntekijöiden ja seurakuntalaisten liikkuvampaa elämäntapaa.
– Liikunnalla on myös yhteisöllinen ulottuvuus, parhaimmillaan ulkopuolisuutta ja syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus. Liikunta on väline monenlaiseen kohtaamiseen, ja madaltaa monille kynnystä tulla mukaan.
Liikunta ja urheilu sisältyvät myös kesäpapin työhön, sillä Santaharju on mukana kahdella Tampereen seurakuntien liikuntarippileirillä. Lisäksi hän toimii urheilijoiden tukena nuorten yleisurheilun maailmanmestaruuskisoissa Tampereella heinäkuussa.
Nuori teologi ihailee erityisesti kisapappi Leena Huovisen työtä.
– Haaveissani olisi juuri yhdistää liikunta ja papin työ, suunnittelee Santaharju.
Pikaluistelija Mika Poutalan puheenvuorot uskosta ja urheilusta ovat tehneet vaikutuksen Santaharjuun. Liikunta antaa ihmisille esimerkiksi suhteellisuudentajua ja valmentaa vastoinkäymisten kohtaamiseen.
– Samoin liikunta antaa paljon sisältöä ja elämyksiä, mutta se ei kuitenkaan määritä koko elämää. Eniten merkitystä meille antavat perhe, rakkaus ja usko, miettii Santaharju.
Pelissä syntyy yhteys
Liikunta on osa Tampereen herättäjäjuhlienkin ohjelmaa, kun Kirkon Ulkomaanavun jalkapallokampanja Peace United järjestää jalkapallo-ottelun Uimalankadun kentällä.
– Peace United on joukkue, joka pelaa rauhan puolesta ja kutsuu riveihinsä kaikkia sekä torjuu ennakkoluuloja ja rasismia. Pelissä syntyy usein yhteys, vaikka pelaajilla ei olisikaan yhteistä puhuttua kieltä, innostuu Santaharju, joka on pelissä myös itse mukana.
– Pienikin kohtaaminen voi jättää ison jäljen, uskoo kesäpappi.
Kirsi Airikka