Kun lapsiavioliitto rikkoi mielen
Joka viidennellä nepalilaisella on jokin mielenterveysongelma. Erityisesti naisten ja tyttöjen mieli on uhattuna haitallisten perinteiden, kuten lapsiavioliittojen takia. Nirmala, 15, todistaa, että tähän on tulossa muutos.
Nirmala elää äitinsä ja kolmen sisaruksensa kanssa keskenään, sillä isä on siirtotyöläisenä Intian pelloilla. Isä on velkaongelmissa, eikä juuri lähetä rahaa kotiin.
Nirmalan perhe kuuluu tharujen etniseen vähemmistöön, joille lapsiavioliitot ovat kulttuuriin kuuluva perinne, ja siksi yleisiä. Niinpä Nirmalan äiti tekee sopimuksen, että tytär naitetaan 28-vuotiaan miehen kanssa. Vastineeksi äiti saa perheelle lainarahaa elämiseen.
Nirmala pakotetaan naimisiin. Hän muuttaa viikoksi uuden miehen sekä tämän perheen luokse. Kunnes tyttö karkaa. Hän on masentunut ja surullinen kohtalostaan. Koulukin on jäänyt kesken. Äiti patistaa tytärtään palaamaan aviomiehensä luo.
Nirmala ottaa köyden ja juoksee pellolle. Hän haluaa yrittää itsemurhaa.
Apu löytyi koulusta
Nirmala naitettiin vuosi sitten keväällä. Tytön järkyttävälle kohtalolle on vaikeaa kuvitella ulospääsyä, mutta tilanne on kääntynyt kohti parempaa – koulun mielenterveystyön ansiosta.
Suomen Lähetysseura tukee Nirmalan koulussa kehitysyhteistyöhanketta, jossa kehitetään lasten mielenterveystyötä. Neljän vuoden aikana 140 hankekoulussa koulutetaan kussakin kaksi koulukuraattoria olemassa olevista opettajista – yksi nainen ja yksi mies – tukemaan oppilaita, jotka kärsivät oppimisvaikeuksista tai mielenterveysongelmista. Aiemmin nepalilaiskouluissa ei kuraattoritoimintaa ole tunnettu.
Tapasin Nirmalan sekä tätä auttaneet koulukuraattorit Gita Budhan ja Prim Joshin Kailalin piirikunnassa. Kyläläiset ja luokkatoverit kertoivat tilanteesta heille, ja kuraattorit lähtivät tapaamaan Nirmalaa. Hän aloitti kuraattorien kanssa säännölliset tapaamiset.
– Nirmala kertoi tapaamisissa, että haluaisi jatkaa opintojaan. Aluksi hän vain itki ja itki, Gita Budha sanoo.
Tapaamisten ja lapsille suunnattujen mielenterveysharjoitteiden ansiosta Nirmala kertoo alkaneensa tuntea olonsa paremmaksi. Tapaamisissa opetellaan tunteiden ilmaisemista esimerkiksi piirtämällä.
– Kun sain tapaamisissa tukea, ajattelin, että itsemurha ei ole ratkaisu. Päätin, että minun on jatkettava.
Nirmala on nyt palannut kouluun, vaikka loppukokeet jäivät naimisiinmenon takia välistä. Koulun rehtori järjesti kuitenkin hänelle uuden mahdollisuuden tehdä kokeet. Niistä puhuessaan 16-vuotiaan tytön silmät kirkastuvat.
– Haluan jatkaa opiskelua. Nyt myös perheeni tukee sitä, koska kuraattori, rehtori ja järjestön työntekijä kävivät kotonani, kertoo Nirmala, joka on palannut kotiinsa.
Lähetysseuran kehitysyhteistyöhanketta toteuttaa nepalilainen Centre for Mental Health and Counselling -järjestö (CMC). Järjestö kouluttaa koulukuraattorit ja kehittää kouluissa lapsiystävällisiä opetusmenetelmiä. Nirmala on saanut järjestöltä tukea myös koulupukuun sekä koulutarvikkeisiin.
Katse taas tulevaisuuteen
Nirmalan tarina on vain yksi esimerkki siitä, kuinka Nepalissa masennus koskettaa erityisesti naisia ja tyttöjä. Myös mielenterveysongelmien sosiaaliset seuraukset ja leima istuvat maassa syvällä.
CMC:n työ keskittyy erityisesti lasten mielenterveyden edistämiseen, mutta työtä tehdään myös terveysasemilla henkilökuntaa kouluttamalla sekä kyläyhteisöissä vertaistukiryhmiä perustaen.
Myös Nirmalan yhteisössä on käynnissä murroksen aika, kun äiti ja yhteisö ovat ymmärtäneet lapsiavioliittojen haitat.
Nirmala jatkaa koulua ja kuraattorilla käymistä. Nuorempi sisko saa jatkaa opiskelujaan, ilman samaa pakkonaittamisen uhkaa. Koulun kuraattorit ovat auttaneet henkilökohtaisesti jo yhteensä 16 oppilasta.
Nirmala hymyilee leveästi, kun kysyn häneltä tulevaisuuden haaveista. Hän pystyy katsomaan jälleen tulevaisuuteen, viime vuoden järkyttävistä tapahtumista huolimatta.
– Haluan tanssia, se tekee minut iloiseksi. Ehkä voisin työskennellä myös jossain järjestössä.
Haastatellun tytön nimi muutettu sekä kotikylän ja koulun tiedot häivytetty hänen henkilöllisyytensä suojelemiseksi.
Jutun kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran työntekijä ja viestinnän asiantuntija Mimosa Hedberg, joka on työskennellyt Nepalissa.
Teksti: Mimosa Hedberg
Kuvat: Mimosa Hedberg
Suomen Lähetysseura työskentelee Nepalissa lapsiavioliittojen vähentämiseksi muun muassa:
- lisäämällä tietoisuutta lapsiavioliittojen haitallisuudesta
- tukemalla tyttöjen sekä köyhien ja syrjittyjen ryhmien koulutusta
- vahvistamalla naisten toimeentuloa, omanarvontuntoa ja tietoisuutta sukupuolten tasa-arvosta ja ihmisoikeuksista
- parantamalla yhteisöjen toimeentuloa ja terveydentilaa
- Auta lapsi kouluun – ei naimisiin. Lahjoita: lastenpankki.fi