Marhabanissa tärkeintä on kohtaaminen
– Toivon ymmärtämystä näitä kovia kokeneita ihmisiä kohtaan. Me ihmiset olemme aika samanlaisia riippumatta siitä, mistä me olemme lähtöisin, miettii Jukka Wäljas, joka tekee vapaaehtoistyötä maahanmuuttajien parissa Marhaban-keskuksessa.
Kiireinen yrittäjä ei olisi työikäisenä osannut kuvitella, että hän eläkeläisenä viettää aikaansa maahanmuuttajien keskuudessa – ja vieläpä useana päivänä viikossa.
Niin vain kävi. Kun turvapaikanhakijoiden aalto pyyhkäisi Tampereelle syyskuussa 2015, Wäljas lähti auttamaan tulijoita Torpalle, Tampereen seurakuntien leirikeskukseen. Myöhemmin hän kävi tapaamassa turvapaikanhakijoita Kaupin sairaalassa ja Multisillan yksikössä.
– Olen mainosmies ja tykkään piirtämisestä. Lähdin turvapaikanhakijoiden pariin piirustusvälineiden kanssa. Huomasin, että se oli heille mukavaa ajankulua ja tekemistä.
Wäljas ymmärsi, että piirtämällä moni pystyi kertomaan itsestään, taustastaan ja siitä, mitä heille oli tapahtunut pitkän ja usein vaarallisenkin pakomatkan aikana.
Kun Marhaban-keskus avattiin Kalevan kirkolle syksyllä 2017, Wäljas alkoi käydä siellä tapaamassa maahanmuuttajia.
– Täällä käymisestä on tullut luonnollinen juttu, ja tuntuu, että nämä ihmiset ovat minulle kuin toinen perhe, hymyilee Wäljas, joka on suosittu kaikenikäisten maahanmuuttajien parissa.
Hän on muun muassa varavaari, joka auttaa lapsia läksyjenteossa ja pelailee heidän kanssaan. Aikuisten keskuudessa hän on tuttu keskustelukumppani, jonka kanssa voi harjoitella suomen kieltä ja vaihtaa kuulumisia kahvipöydässä.
Wäljas on pidetty henkilö Marhabanissa. Kaikki käyvät saapuessaan tervehtimässä häntä ensimmäisenä. Eräs kurdiperhe arvostaa Wäljasta erityisesti, ja siksi hän sai kutsun perheen 12-vuotiaan pojan kummiksi. Koko viisihenkinen perhe kastettiin kristityksi samalla kertaa.
Moni murehtii tulevaisuutta
Marhabanissa käy yleensä iloinen puheensorina.
– Välillä kuitenkin huomaan, että ihmisillä on raskasta. Monilla on edelleen traumoja kovista kokemuksista. Usein näkee toivottomia ilmeitä, ja epävarmuus tulevaisuudesta masentaa monia, miettii Wäljas.
– Monet myös haluaisivat saada työtä ja asettua Suomeen. Kaikki ovat kiitollisia, että he ovat päässeet tänne turvaan.
Hän toivoisi, että mahdollisimman moni turvapaikanhakija saisi luvan jäädä Suomeen.
– Suomi on ollut sisäänpäin lämpiävä maa ja eristyksissä. On meille valtava rikkaus, jos saamme tänne uusia ihmisiä eri puolilta maailmaa. Heidän osaamisensa hyödyttäisi tätä maata ja oppisimme paljon monikulttuurisuudesta.
Kielten sekamelska täyttää ilman Marhabanissa.
– Kieli ei ole ongelma, vaikka en osaa englantia. Puhun suomea sekä viroa. Yritän myös opetella arabiaa, mutta hidasta se on. Koen, että olen samassa asemassa maahanmuuttajien kanssa, kun en osaa heidän kieltään. Monilla on valtava halu oppia suomea, ja siinä voin heitä auttaa.
Wäljas samaistuu tulijoihin, koska hän on itsekin maahanmuuttaja. Hänen isänsä suku on lähtöisin Hiidenmaalta Virosta. Wäljas syntyi Tampereella, mutta vasta 5-vuotiaana hän sai Suomen kansalaisuuden.
Hän on aina ollut kiinnostunut kansainvälisyydestä.
– Se on tullut suvun perintönä. Isäni puolelta kaikki miehet olivat merimiehiä, jotka seilasivat ympäri maailmaa. Sukulaisia on lähtenyt Virosta Kanadaan, Yhdysvaltoihin, Australiaan ja Ruotsiin.
Jokaisella on tarinansa
– Monet eivät pidä maahanmuuttajista, mutta jokaisella meistä on oma tarinamme. Kun aletaan penkoa sukujen vaiheita, huomataan, että aika moni on itsekin taustaltaan maahanmuuttaja. Monet suomalaiset ovat Ruotsiin lähetettyjä sotalapsia tai evakkoja, joista monia kohdeltiin muukalaisina uudessa asuinpaikassa. Täältä on matkustettu moneen maahan paremman tulevaisuuden toivossa. Olemme myös saaneet apua sotien aikana, miettii Wäljas.
Hänen mukaansa uskonnoista ei juuri puhuta Marhabanissa, eikä kukaan tyrkytä toisilleen mitään. Tärkeintä on ihmisten kohtaaminen.
– Aika Marhabanissa on saanut minut arvostamaan omaa luterilaisuuttani ja kristinuskoa vielä aiempaakin enemmän. Olen nähnyt, miten uskontomme vieraanvaraisuus ja rakkaus mahdollistavat vahvan perustan kohdata muita uskontoja ja kulttuureita edustavia ihmisiä.
Jukka Wäljas kutsuu Marhabaniin ihmisiä, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisyydestä ja haluaisivat tutustua maahanmuuttajiin.
– Kun karistaa omat ennakkoluulonsa, ja lähtee mukaan, ei voi kuin voittaa.
Kirsi Airikka
Marhaban-keskus avoinna ma–to kello 13–16 Kalevan kirkon seurakuntatiloissa, Liisanpuisto 1