Mieli maalaa meistä monenlaisia kuvia

Kansi on pelkkää hämäystä, jotta lukija tarttuisi siihen. Näin tunnustaa psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti Arto Pietikäinen, jonka tuorein kirja Joustava mieli ja hyvän itsetunnon ABC (Duodecim 2021) ei nimestään huolimatta tarjoa keinoja omien vahvuuksien hiomiseen.

– Paljon tärkeämpiä ovat monet muut asiat, esimerkiksi itsemyötätunto, hän vinkkaa.

Kirja keskittyy itsen hyväksymisen edistämiseen. Tarkoitus on auttaa ihmisiä oppimaan uusia toimintamalleja oman hyvinvoinnin tukemiseen, Pietikäinen määrittelee.

Aihetta käsitellään näkökulmasta, jossa tärkeää on käsittää mielemme maalaavan itsestämme kuvaa, joka ei ole läheskään koko totuus.

– Aluksi tuon esille teemoja, jotka ovat monille tuttuja: haitallinen perfektionismi, huijarisyndrooma ja itsetunnon myytit. Kakkososassa keskitytään siihen, miten voisi vapautua ajatuksesta, että minun pitäisi olla aina tietynlainen.

Arto Pietikäinen on ottanut kuvan Kreetalta noin vuosikymmen sitten. Käsissä ei siis ole viltti ja kaksi tyynyä vaan kuva viltistä ja kahdesta tyynystä – samoin mieli maalaa itsestä tarinaa, joka kuitenkin on eri asia kuin kohteensa.

Mieli valikoi aineksia kuvaan, joka ei ole aina myönteinen tai kielteinen, vaan vaihtelee.

Itsekriittisiä ajatuksia on kaikilla. Tärkeää on se, miten niihin reagoi.

– Jos ajattelen olevani epäonnistuja, se voi estää edes yrittämästä. Minätarinan vaikutusvaltaa voi kuitenkin saada pienemmäksi.

Lopuksi siirrytään mielen kuntosalille. Harjoitukset on poimittu käytännön tilanteista ja oman työuran kokemuksista. Niiden punainen lanka on psykologisen joustavuuden kehittäminen.

– Harjoitukset auttavat kohtaamaan vaikeudet ja tunteet niin, etteivät ne estäisi omien arvojen mukaista elämää.

Mikä on tärkeää?

– Avainkysymykset toimivat navigaattorina. Niiden avulla ihminen pääsee kirkastamaan ajatuksiaan siitä, mikä asiat itselle ovat tärkeitä, olivat ne esimerkiksi hengellisiä tai työhön liittyviä – ja sitoutumaan sen mukaisiin valintoihin ja tekemiseen.

Valinnat voivat joskus olla vaikeita tai pelottaviakin. Otollinen hetki miettiä omia valintoja voi olla esimerkiksi silloin, kun on käynyt läpi jonkin elämän kriisin. Pelot ja epävarmuudet estävät ajatuksia, mutta niistä ei ole pakko pyristellä eroon väkisin.

– Oma sisäinen sääntökirja voi olla jäykkä ja vaativa. Pitää olla esimerkiksi täydellinen vanhempi. Silloin elämä voi käydä hyvin raskaaksi.

Itsekriittisiä ajatuksia on kaikilla. Tärkeää on se, miten niihin reagoi.

Pietikäinen kannustaa pohtimaan, mikä itselle on tärkeää.

– Heille, joille hengellisyys on tärkeä elämänsisältö, se antaa paljon merkityksellisyyttä. Toisaalta tiukat säännöt voivat vaikeuttaa ja kaventaa hyvinvointia kohti menemistä, esimerkiksi väkivaltaisesta parisuhteesta lähtemistä.

Tiukkoja sääntöjä voi olla esimerkiksi nuorisoporukoilla, joissa kuuluminen yhteisöön on tärkeää.

Pietikäinen mainitsee, että aikuisena on oikeutettu valitsemaan itse omat arvonsa ja elämänsä suunnan – esimerkiksi hylkäämään hengellisyyden, vaikka olisi kasvanut uskonnollisessa kodissa. Myös itse valittua suuntaa vastaan voi toki kapinoida.

– Kaikilla on arvoihin liittyviä ristiriitoja, kuten työn ja perheen yhteensovittaminen.

Kirjassa puhutaan pienistä teoista, joiden tekeminen on palkitsevaa, koska se saa aikaan onnistumisen tunteita.

Pietikäisen soveltaman hyväksymis- ja omistautumisterapian eli HOT:n motto löytyy tyyneysrukouksesta: ”Anna minulle tyyneyttä hyväksyä asiat joita en voi muuttaa, rohkeutta muuttaa ne jotka voin, ja viisautta erottaa nämä kaksi toisistaan.”

– Esimerkiksi toisen käyttäytymiseen ei voi vaikuttaa, mutta on inhimillistä yrittää sitä.

Perfektionismin ansaan joutuneen käyttäytymistä ohjaa pelko, ettei hän kelpaa muille tai itselle, jos ei ole täydellinen. Ajatusmalli tulee ihmisen oppimishistoriasta, ja taustalla on usein koulukiusaaminen tai jokin hylkäämiskokemus.

Arvojensa mukainen parhaaseensa pyrkiminen on kuitenkin eri asia. On ammattiylpeyttä haluta tehdä hyvää jälkeä.

– Jos kirurgi ei pyrkisi täydellisyyteen, en haluaisi mennä hänen leikattavakseen, Pietikäinen hymyilee.

Arvot ovat Arto Pietikäisen mukaan keskeisiä. Mitkä ovat niitä asioita, joiden edistämiseen haluat käyttää oman ainutlaatuisen elämäsi?

Auttamista oppimaan

Pietikäisen nuoruuden haaveena ei ollut psykologin vaan toimittajan ammatti. Ihmisten käyttäytyminen alkoi kuitenkin kiinnostaa, ja kun Oulussa ei ollut mahdollista lukea psykologiaa pääaineena, hän päätyi Tampereelle.

Kirjoittaminen innosti jo nuorena, ja siihen suuntaan sysäsi myös kannustava äidinkielen opettaja. Nyt kirjoja on valmiina kuusi. 12 vuotta sitten ilmestynyt Joustava mieli -sarjan esikoinen on kiinnostanut ihmisiä niin paljon, että painoksia on otettu peräti 27.

Pietikäinen arvioi sen suosion perustuvan siihen, että HOT-terapia on käytännönläheinen ja tarjoaa työkaluja. Palautteissa kirjaa on kehuttu myös lukijaystävälliseksi.

Vuonna 2017 ilmestynyt teos puolestaan pureutui vaikeisiin elämän kriiseihin. Nyt ilmestyneen, sarjan viidennen, kirjan hän toteaa olevan näistä vaikein.

Pietikäinen pitää yksityisvastaanottoa Tampereella. Hän myös kouluttaa alan ammattilaisia, luennoi sekä kirjoittaa artikkeleja ja kolumneja.

– Arvomaailmalleni keskeistä on auttaa ihmisiä oppimaan – ja se on ihan keskeistä psykoterapian kouluttamisessa.

Hän on huolissaan siitä, että faktantarkastus puuttuu myös psykologiasta. Niinpä tutkittuun tietoon perustumattomat väittämät leviävät.

Neljä tutkijaa kahlasi läpi noin 20 000 tutkimusta. He huomasivat, etteivät ne tue ajatusta, että hyvä itsetunto olisi avain onneen, tai että ilman hyvää itsetuntoa olisi vaikeaa elää. Lopputulos voi olla päinvastainen, jos tavoitteet eivät sitkeistä ponnisteluista huolimatta täyty.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola

Arto Pietikäinen:

Joustavan Mielen sivut

Arvotesti

Olli Lindholm ja tyyneysrukous

Palaa otsikoihin