Miksi maakuntamuseo on kerännyt tietoa seurakuntataloista?
Pirkanmaan maakuntamuseo on juuri saanut valmiiksi kaksivuotisen hankkeen, jossa on kartoitettu Pirkanmaan seurakuntien seurakuntataloja. Selvitys on kohdistunut uudehkoon rakennusperintöön.
Aineistosta on arveltu olevan hyötyä niin seurakunnille kuin maakuntamuseolle ja muille viranomaisille muutos-, rakennus-, korjaus- ja purkuasioita käsiteltäessä.
Miksi tämä hanke on nähty tarpeelliseksi juuri nyt, tutkija, arkkitehti Kerttu Loukusa?
– Maakuntamuseolla on ollut viime vuosina mahdollisuus kartuttaa Pirkanmaan modernin rakennusperinnön inventointitietoja laatimalla omana työnään teemainventointeja. Moderni, julkinen rakennusperintö on oleellinen osa sotien jälkeisen hyvinvointiyhteiskunnan historiaa ja meidän jokaisen arkea. Seurakuntatalot ovat keskeinen osa tätä rakennuskantaa, johon kuuluvat myös muun muassa koulut ja päiväkodit, kirjastot sekä urheilurakennukset.
– Ennen seurakuntataloja vastaava inventointi on Pirkanmaalla jo tehty terveyskeskuksista. Monesti näillä rakennuksilla on merkittävää arkkitehtonista arvoa, ja ne ovat palvelleet valtavaa joukkoa pirkanmaalaisia heidän elämänpoluillaan.
– Muuttuvat käyttötarpeet kuitenkin luovat myös haasteita rakennusten ja niiden arvokkaiden ominaispiirteiden tulevaisuudelle. Tästä syystä museo on nähnyt tärkeäksi kerätä aihepiiristä koko maakunnan kattavaa, keskenään verrannollista tietoa, jotta arvokkaimpien kohteiden merkitys tunnettaisiin silloin, kun niiden muutoksista tehdään ratkaisuja.
Mikä Tampereen kohteissa on erityisesti kiinnittänyt huomiota?
– Tampereelta inventoinnissa ovat mukana työn rajauksen puitteissa seuraavat rakennukset valmistumisjärjestyksessä:
– Epilän seurakuntatalo (1950), Messukylän seurakuntatalo (1955), Vehmaisten seurakuntatalo (1955), Nekalan seurakuntatalo (1968), Peltolammin seurakuntakeskus (1971), Aitolahden vanhan kirkon viereinen seurakuntatalo (1971), Lentävänniemen seurakuntakoti Talentti (1976), Kalkun seurakuntatalo (1983), Koivistonkylän seurakuntatalo (1986), Atalan seurakuntatalo (1988), Linnainmaan seurakuntakeskus (1992) ja Hallilan seurakuntatalo (1997).
– Tampereella tutkimukseen rajatut seurakuntatalot sijaitsevat usein eri-ikäisissä asuinalueilla tai lähiöissä, ja niitä on lukumääräisesti eniten Pirkanmaan kunnista, mikä sinänsä on Tampereen väkilukuun suhteutettuna luonnollista.
– Tampereen seurakuntatalojen koot vaihtelevat pienehköstä Atalan seurakuntakodista suurempiin seurakuntakeskuksiin. Useissa Pirkanmaan pienemmissä kunnissa seurakuntataloja on tyypillisesti vain yksi kirkon läheisyyteen sijoitettuna, jolloin se on usein myös samalla seurakunnan toiminnallinen ja hallinnollinen keskus, jos vaikka erillistä kirkkoherranvirastoa ei ole.
Asiasta laaditussa tiedotteessa mainitaan ”lajityypin helmet ja muutoksia kestävät kohteet”. Voitko valottaa muutamia esimerkkejä?
– Esimerkiksi Messukylän seurakuntatalo ja Linnainmaan seurakuntakeskus ovat aikanaan arkkitehtonisesti kunnianhimoisesti ja laadukkaasti toteutettuja, ja säilyneet erityisesti ulkoasultaan lähes alkuperäisinä. Muutoksia kestäviä kohteita ovat esimerkiksi Hallila tai vaikkapa Atala, joiden toteutus on rakennustaiteellisesti melko vaatimaton ja tavanomainen.
Oma ”seurakuntatalosuosikkisi” Pirkanmaalla?
– Hankala vastata vain yhdellä, koska rakennuksia on inventoinnissa niin paljon, yhteensä lopulta 50 ja eri aikakausilta.
– Nokian Linnavuoren seurakuntatalo (arkkitehdit Anja ja Aarne Hakanen, 1960) edustaa 1950–1960-lukujen vaihteen pienimittakaavaista ”elegantisti” paikalleen sovitettua seurakuntatalotyyppiä. Kiikan (Sastamala) seurakuntatalo (arkkitehti Helge Railo, 1969) on arkkitehtonisesti taidokkaasti toteutettu 1960-luvun lopun kohde moderneine pelkistettyine yksityiskohtineen Kokemäenjoen rannalla.
– Tampereen seurakuntataloista Messukylän seurakuntatalo on ehkä suosikkini. Se edustaa arkkitehti Mikael Nordenswanin seurakuntatalotuotantoa ja 1950-luvulle tyypillistä kokonaisvaltaista seurakuntatalosuunnittelua julkisivujen ja sisätilojen yksityiskohdillaan sekä materiaalivalinnoillaan ja hierarkiallaan.
– Sama arkkitehti on suunnitellut myös inventoinnissa mukana olleet Tampereen Vehmaisten ja Kangasalan kirkonkylän seurakuntatalot, ja niissä onkin paljon yhteneviä piirteitä.
Teksti: Asta Kettunen