1.6.2022 9.00

Miten Liki-hanke auttaa ihmisiä?

Tampereella ruoka-apua hakee viikoittain noin 3000 ihmistä. Ruokajonoissa seisovia ihmisiä halutaan auttaa, ja siksi viime syyskuusta alkaen Tampereen ruokajonoissa on kiertänyt kolme Liki-hankkeen työntekijää.

Kolme henkilöä liivit päällä kadulla.
Liki-hankkeen työntekijät voi tunnistaa violetista liivistä. Kuvassa vasemmalta Tanja Hirvonen, Anton Laaksonen ja Virpi Savela-Saarinen. Kuva: Janne Aejmelaeus

Mikä Liki-hanke on, hankekoordinaattori Virpi Savela-Saarinen?

– Tampereen seurakuntien ja Tampereen kaupungin yhteinen hanke. Se aloitettiin kesäkuussa 2021, koska korona-aikana nähtiin ruokaa jonottavien ihmisten määrän kasvavan. Haluttiin tarjota ihmisille enemmän apua kuin vain pelkkä ruokakassi.

– Hankkeessa työskentelee kolme ihmistä. Minä ja Tanja Hirvonen olemme Tampereen seurakuntayhtymästä ja Anton Laaksonen Tampereen kaupungilta.

Miten autatte ihmisiä?

– Tarkoituksena on tuoda apu ihmistä lähelle. Etsimme avun tarpeessa olevia ihmisiä eri tavoin, muun muassa jalkautumalla ruokajonoihin.

– Ruokajonoissa lähestymme ihmisiä kysyen, joko Liki-hanke on tuttu. Tulkitsemme ilmeistä ja eleistä, haluavatko ihmiset jutella. Joidenkin jo tutuiksi tulleiden kanssa vaihdetaan kuulumisia, välillä sovitaan tapaaminen. Usein ihmiset ottavat esitteen ja soittavat myöhemmin meille.

– Pääasiassa jonoissa seisovat ihmiset suhtautuvat meihin myönteisesti. Keväällä tehtiin palautekysely, jonka mukaan meidän läsnäoloamme pidettiin hyvänä. ”Hyvä kun olette”, oli eräs palaute.

Millaisia elämänkohtaloita on tullut vastaan? 

– Hyvin monenlaisia. Osalla asiat ovat reilassa, rahat ovat tiukassa, mutta tarvittavat tuet on haettu. Perusturvan taso vain on riittämätön.
Osalla on monenlaista kriisiä elämässä. Toisia painaa sairastuminen, velat tuottavat ongelmia, tai asunnottomuus. Osaa uhkaa asunnon menettäminen.

– Ihmisten tilanteita yhdistää useasti monimutkaisuus. Seurakuntien diakoniasta meille usein ohjataankin henkilöt, joiden asioiden selvittäminen vaatii aikaa. Oleellista on kulkea ihmisten rinnalla koko matka.

Miksi ihmisiä on niin paljon ruokajonoissa?

– Rahat ovat vähissä. Ruokajonoihin tullaan, että saataisiin tilannetta vähän helpotettua. Osa kärsii suoranaisesta nälästä: ei ole varaa ostaa ruokaa. Vuokrat ovat kalliita, mitään ylimääräisiä menoja ei saisi tulla vastaan. Moni yrittää helpottaa tilannettaan lainaamalla kaverilta tai ottamalla pikavipin, mikä yleensä kärjistää tilannetta.

– Ruuan hinnan kallistuminen näkyy välittömästi jonoissa olevien ihmisten kukkaroissa, rahaa ei ole ollut riittävästi tähänkään mennessä. Ruokajonoissa käyvien ihmisten määrä on noussut kevään aikana. 

– Samaan aikaan on ongelmana, että ruoka ei tahdo riittää jonoissa kävijöille. Hävikkiruokaa on iso osa ruokajonoissa jaettavasta ruuasta, ja sen määrä on vähentynyt.

Onko ihmisillä vaikeuksia hakea apua?

– Olemme löytäneet paljon ihmisiä, jotka putoavat auttamisjärjestelmän ulkopuolelle. Kelan perustoimeentulotuen hakeminen koetaan vaikeaksi. Päätöksiä ei ymmärretä, eikä tiedetä, kuinka toimia. 

– Sosiaalityön tukia jää hakematta ja saamatta. Moni jättää hakuprosessin kesken, koska he eivät jaksa tai osaa hakea. Ajatellaan, että ei minua kuitenkaan auteta. Lisäksi oman tilanteen ilmaiseminen kirjallisesti koetaan vaikeana.

– Suurin työ meillä on motivoida ihmisiä edelleen taistelemaan omien oikeuksiensa puolesta. Menojen selittäminen viranomaisille koetaan nöyryyttävänä ja byrokraattisena. Järjestelmä koetaan kylmänä ja kasvottomana.

Miten heitä voitaisiin auttaa? 

– Jalkautuvalle ja etsivälle työlle on selkeästi oma paikkansa. Avun hakemisen kynnys on korkea. Hankkeessa on rakentumassa yhteistyön malli, jolla voidaan auttaa apua tarvitsevia monipuolisemmin.

– Kaikilla ei ole voimia itse hakea apua. Meille voi vinkata avun tarvitsijasta yhteistyökumppani, sukulainen, ystävä tai naapuri. Tuomme avun kotiovelle saakka. Ruokajonoissa käyvillä ihmisillä on vielä voimavaroja hakea apua. Vaikeinta on löytää ihmiset, jotka eivät pääse edes ruokajonoon. 

Teksti: Kaarina Lehtisalo

Liki-hanke:

Tampereen seurakuntien ja Tampereen kaupungin yhteinen hanke. Euroopan sosiaalirahasto rahoittaa hankkeesta 80 prosenttia, Tampereen seurakuntayhtymä, Martinus-säätiö ja Tampereen kaupunki 20 prosenttia. 

Liki-hanke seurakuntien sivuilla

Palaa otsikoihin