Pekka Uusitalo tietää, mikä on luottamushenkilön tärkein ominaisuus
Kirkkovaltuutettu, Tampereen seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Pekka Uusitalo, 70, on toiminut kirkon luottamustehtävissä kolme vaalikautta. Kokemusta luottamushenkilönä hänellä tulee kuluvan vuoden päättyessä täyteen kaksitoista vuotta.
Ja kaudet jäävät tähän, näin Uusitalo on päättänyt. Marraskuun seurakuntavaaleissa hän ei enää ole ehdolla.
– Antaa uusien ihmisten tulla mukaan, kyllä kahdessatoista vuodessa on tehty se, mitä itse tulin tekemään, sanoo Uusitalo.
”Yhteiskunnalliset asiat kiinnostavat”
Hän lähti mukaan seurakuntien luottamustoimintaan vuoden 2010 seurakuntavaaleissa kokoomuksen ja sitoutumattomien valitsijayhdistyksen ehdokkaana. Uusitalon kotiseurakunta oli silloin vielä Pyynikin seurakunta, joka yhdistettiin Tuomiokirkkoseurakuntaan vuonna 2014.– Lähdin seurakuntavaaleihin ehdolle, koska yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua. Rupesi närästämään, kun kirkkoa mollattiin niin monessa asiassa. Halusin puolustaa kirkkoa ja kristillisiä arvoja.
Uusitalo toivookin, että ihmiset saisivat paremmin tietää, miten paljon kirkko auttaa ihmisiä. Hän pitää arvossa erityisesti kirkon diakonian ja yhteiskuntavastuun työtä.
– Kirkon diakoniatyö on merkittävää. On paljon ihmisiä, jotka eivät saa apua mistään muualta. Toivoisin, että tästä kirkon tekemästä työstä kerrottaisiin julkisuudessa enemmän, sanoo Uusitalo.
Kirkon organisaatio yllätti
Uusitalo on koulutukseltaan taloustieteiden maisteri ja toiminut työurallaan pitkään yritysjohtajana. Työ- ja koulutustausta vaikutti siihen, että myös seurakunnan luottamushenkilönä hänen kiinnostuksensa suuntautui alusta saakka erityisesti hallintoon ja talousasioihin.
Kun Uusitalo aloitti Pyynikin seurakuntaneuvoston ja kirkkovaltuuston jäsenenä vuonna 2011, ensimmäinen yllätys oli kirkon organisaatio. Kirkossa päätöksenteko tapahtuu kovin eri tavalla kuin yritysmaailmassa.
– Kirkon hallinto on moniportaista, ja päätöksenteko ei tapahdu sormia napsauttamalla, luonnehtii Uusitalo.
Viime vuosien aikana hallintoa Tampereen seurakunnissa on kuitenkin Uusitalon mukaan uudistettu hyvään suuntaan. Erityisen tärkeää sujuva päätöksenteko on, kun päätetään asioista, joilla on suuria taloudellisia vaikutuksia.
– Viime vaalikaudella laadittiin Tampereen seurakuntien kiinteistöstrategia, joka on ryhdistänyt toimintaa, sanoo Uusitalo.
Kiinteistöjen ja maa-alueiden myynti on saattanut nostaa seurakuntaneuvostojen ja kirkkovaltuuston kokouksissa tunteita pintaan, mutta Uusitalo kiittelee, että Tampereella päätöksenteossa on onnistuttu.
– Kirkon toiminnan kannalta on parempi myydä kannattamattomat alueet. Esimerkiksi AitO-keskus ostettiin metsärahoilla, ja näin tuottamaton maa saatiin hyötykäyttöön.
Käytännön työssä ryhmärajat haalistuvat
Seurakuntavaaleissa kirkollisiin luottamustehtäviin pyritään valitsijayhdistysten listoilta. Valitsijayhdistysten taustalla voi olla poliittinen puolue tai aate, joka yhdistää saman ryhmän jäseniä. Vaikka vaaleissa eri ryhmien välisiä eroja saatetaan korostaa, Pekka Uusitalon mukaan ryhmärajat hämärtyvät vaalikauden edetessä.
– Ryhmäjako näkyy vielä vaalien jälkeen, kun neuvotellaan ryhmien paikkajaosta eri asiantuntijaryhmissä ja johtokunnissa. Siinä on hässäkkää, kun koetetaan löytää sopivat asiantuntijat sopiviin rooleihin. Mutta kun valtuustokausi menee eteenpäin, ryhmäjaot jäävät taakse.
– Tähän vaikuttaa se, että ryhmien sisälläkin on eri tavoin ajattelevia ihmisiä, ”sekalaista seurakuntaa”. Saman ryhmän sisällä voi olla esimerkiksi erilaisia uskonnollisia suuntauksia. Ryhmän perusteella tiedetään suurin piirtein, millä laidalla ajatukset ovat, mutta suuressa ryhmässä ihmisiä on laidasta laitaan.
– Eipä kirkkovaltuustossa ryhmäpäätöksiä tehdä. Niinpä yksittäisen valtuutetun ryhmätausta ei näy varsinaisessa työskentelyssä.
Asiat pureskeltu ennen kokouksia
Tampereen seurakuntien yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu 4–5 kertaa vuodessa. Kokoukset sujuvat yleensä vailla dramatiikkaa, sillä asioita on työstetty jo pitkään etukäteen.– Luottamushenkilöt pystyvät vaikuttamaan asioihin erityisesti johtokunnissa ja asiantuntijaryhmissä. Se on pitkä tie, ennen kuin jokin asia tulee valtuustoon. Esimerkiksi seurakuntayhtymän budjetti on jo aika pitkälle pureskeltu ennen kuin se tulee valtuuston päätettäväksi.
Ennen valtuuston kokousta järjestetään vapaamuotoisia ryhmien kokouksia, joissa voi tehdä alustavia kysymyksiä. Tämä edesauttaa valtuuston kokouksen sujumista.
Valtaosa kirkkovaltuuston käsittelemistä asioista liittyy Uusitalon mukaan jollakin tavalla seurakuntayhtymän talouteen.– Käytännössä kaikissa käsiteltävissä asioissa on hintalappu perässä.
Talousasioista päättäminen on vaativaa, mutta kaikkien päättäjien ei tarvitse olla taloustieteen maistereita. Uusitalo kiittelee seurakuntayhtymän talousjohtajaa, Birgitta Braggea, joka esittelee asiat kirkkovaltuustolle selkeästi.
– Talouteen liittyvissä asioissa saattaa olla asiasta monta sivua tekstiä ja numeroita, mutta Birgitta Bragge esittää aina myös tiivistelmän, asian pääkohdat. Näin päättäjä ymmärtää, mistä päätösesityksessä on kyse, sanoo Uusitalo.
Luottamushenkilön tärkein ominaisuus?
Uusitalo toivoo, että erityisesti nuoret uskaltautuisivat ehdolle seurakuntien luottamustehtäviin.– Rohkeasti vaan. Monet asiat ovat seurakunnissa menneet hyvään suuntaan. Itse ainakin olen tyytyväisin mielin nyt jättämässä näitä tehtäviä seuraaville.
Rohkeutta hän toivoo myös ehdokkaiden vaalikampanjaan.
– Vaalien alla pitäisi keskustella kirkollisverosta, nimittäin sen alentamisesta. Monet ilmoittavat kirkosta erotessaan syyksi kirkollisveron. Entäpä jos kirkollisveroa alennettaisiin? Ainakin tämä ehdotus herättäisi keskustelua.
Kun Uusitalolta vielä lopuksi kysyy, mikä on seurakuntien luottamushenkilön tärkein ominaisuus, vastaus on välitön ja selkeä.
– Yhteistyökyky! Besserwissereitä ei näissä hommissa tarvita.
Teksti: Kaarina Lehtisalo
Kuva: Ilari Airikka
Pekka Uusitalo
- Pyynikin seurakunnan seurakuntaneuvosto 2011–14
- Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto 2014–18
- Yhteinen kirkkovaltuusto 2011–22
- Yhteinen kirkkoneuvosto 2015–22 (varapuheenjohtaja vuodesta 2015)
Seurakuntavaalit 2022
20. marraskuuta 2022 valitaan Tampereen seurakuntiin ja yhteiseen kirkkovaltuustoon uusia luottamushenkilöä, jotka ovat päättämässä, vaikuttamassa ja kehittämässä Tampereen seurakuntien toimintaa.
Ennakkoäänestys on 8.—12.11.2022 ja 20.11. 2022 varsinainen vaalipäivä.