Riittääkö elimiä siirrettäväksi?
Elinsiirtoviikkoa vietetään jälleen 3.–8. lokakuuta ja Euroopan elinsiirtopäivää lauantaina 8.10. Miten tärkeää on ilmaista tahtonsa elinluovutukseen, ja miten sen voi tehdä, Munuais- ja maksaliiton viestintäpäällikkö Petri Inomaa?
– Lain mukaan jokainen on elinluovuttaja, jos ei ole sitä eläessään vastustanut. Tahto pitää kuitenkin pyrkiä selvittämään ja mahdollisen elinluovuttajan mielipidettä asiasta kysytään omaisilta. Ilmaistu elinluovutustahto kertoo tahdon selkeästi läheisille ja nopeuttaa ihmishenkien pelastamista.
– Elinluovutustahdon voi ilmaista paperisella elinluovutuskortilla, sen voi kirjata Omakantaan, puhelimeen voi ladata sovelluskaupoista elinluovutuskortti-sovelluksen, tai tahdon voi vain kertoa läheisilleen.
Mitä elimiä Suomessa siirretään eniten?
– Suomessa tehdään eniten munuaisensiirtoja. Vuonna 2021 niitä oli 268. Toiseksi eniten tehtiin maksansiirtoja, 75. Lisäksi Suomessa tehdään sydämen-, keuhkon- ja haimansiirtoja. Kaikkiaan viime vuonna tehtiin 420 elinsiirtoa.
– Siirrettävistä elimistä on jatkuva pula. Uutta elintä odottaa jatkuvasti noin 550 ihmistä. Heistä kymmenesosa menehtyy, koska sopiva siirrännäinen ei löydy ajoissa.
Ovatko elinsiirrot lisääntyneet?
– Elinsiirtojen määrää on saatu nostettua kansallisen suunnitelman ja järjestelmällisen työn avulla. Elinluovuttajien tunnistamista on kehitetty ja luovuttajiksi hyväksyttyjen elinluovuttajien kriteereitä on laajennettu.
– Koronapandemia ei ole vaikuttanut tehtyjen elinsiirtojen määrään, kuten alussa pelättiin. Jos elinluovuttaja testataan koronapositiiviseksi, hän ei luonnollisestikaan voi toimia luovuttajana.
Onko tänä vuonna tapahtumia?
– Elinsiirtoviikolla julkaistaan TAHDON-kampanja. Viikko käynnistyy asiantuntijaluennolla, joka tulee katsottavaksi liiton YouTube-kanavalla. Etäluennon aiheina ovat elinluovutus, elinsiirrot, elävä munuaisen luovutus ja elinsiirron saaneiden kokemukset.
– Paikallisia tapahtumia, joissa jaetaan tietoa elinluovutuksista suurelle yleisölle, järjestetään eri puolilla Suomea. Tapahtumista saa lisätietoa sivulta elinluovutuskortti.fi.
Muutama vuosi sitten oli elinluovutuskortti-kiertue.
Voiko munuaisen siirtää elävältä luovuttajalta?
– Vuonna 2019 voimaan tullut lakimuutos helpotti tilannetta merkittävästi. Aiemmin toisen munuaisensa sai luovuttaa vain lähiomaiselleen tai samassa osoitteessa asuvalle puolisolleen. Lakimuutoksen myötä munuaisen voi luovuttaa myös esimerkiksi avopuolisolle, kaukaisemmalle sukulaiselle tai ystävälle sekä jopa tuntemattomalle saajalle.
– Viime vuonna munuaisensiirtoja elävältä luovuttajalta tehtiin 46, ja tästä vuodesta on tulossa vielä parempi.
Munuais- ja maksaliitto tukee sairastuneita ja elinsiirron saaneita sekä heidän läheisiään ja ajaa sairastuneiden etuja. Liittoon kuuluu 18 jäsenyhdistystä, joissa on yhteensä 6000 henkilöjäsentä.
Pirkanmaan munuais- ja maksayhdistys – PirMu on perustettu vuonna 1970. Jäseniä siinä on noin 540. Puheenjohtajana toimii Sirpa Andelin:
Miten tärkeää vertaistuki on elinsiirron saaneille?
– Vertaistuki on mielestäni todella tärkeää näin harvinaisessa ja koko elämää muuttavassa asiassa kuin elinsiirto. Vain saman kokenut voi täysin ymmärtää, mitä käyt läpi. Vertaisen kanssa on helpompaa käydä läpi myös vaikeita asioita ja tunteita, joita ei läheisen kanssa välttämättä halua tai pysty juttelemaan.
– Myös munuaisen luovuttaneille eläville luovuttajille on tarjolla vertaistukea.
Mikä on auttanut sairauden aikana ja myöhemmin?
– Sain uuden munuaisen ja maksan jo alkuvuodesta 2000. Elinsiirron avulla olen saanut elämälleni reilusti jatkoaikaa. Fyysisesti terveyteni on loistavissa käsissä TAYS:n erikoissairaanhoidossa, mutta muuten elämässä ovat tärkeitä läheiset, jotka elävät mukana tukien.
Teksti: Asta Kettunen
Lisätietoja elinsiirtoviikon luennosta
Munuais- ja maksaliiton YouTube-kanava
