Tuunaaminen on nykypäivää pääsiäisenkin juhlapöydässä
Pääsiäinen on ilon juhla, eikä sen ruuanlaittoakaan tarvitse ajatella tiukkapipoisesti. Tuunaaminen eli yksilölliseksi muokkaaminen on päivän sana
Suomalaisen ruokaperinteen tuntija Maarit Knuuttila sanoo, että kiinnostavat uutuudet pääsiäispöydässä ovat historiankin saatossa saaneet suosiota.
– Yksi esimerkki on mämmi, joka on ollut tavanomainen pääsiäisruoka Suomen länsirannikolla jo vuosisatoja. 1800-luvun loppupuolelta alkaen se alkoi kiinnostaa myös itäsuomalaisia.
– Sen jälkeen se onkin ollut pääsiäisen kestosuosikki. Tosin vielä 1929-luvulla epäiltiin, voiko kukaan kunnollinen emäntä tyytyä ostomämmiin, kun itsetehty on parasta. Nyt on sitten OK tuunailla mämmiä vaikka jäätelöksi asti.
Muuten pääsiäisen ruokauutuudet seuraavat tiettyjä perusteemoja eli lammasta, munia, blinejä ja rahkaa. Niiden varaan sitten rakennellaan ”uutuuksia”, esimerkiksi blinipannaria ja rahkajälkiruokia (muutakin kuin pashaa ja rahkapiirakoita). Pääsiäisen ruokapolitiikka ei Knuuttilan mukaan kuitenkaan ole läheskään niin jäykkää kuin esimerkiksi joulun.
Kirjassaan Kauha ja kynä (SKS, 2010) Knuuttila toteaa keittokirjojen, reseptikokoelmien ja reseptien olevan oman aikansa kuvajaisia.
– Nykyisin ruokatrendit leviävät voimakkaasti sekä median että sosiaalisen median kautta, mutta en väheksyisi yhtään esi-isiämme ja -äitejämme; he olivat aivan yhtä kiinnostuneita uutuuksista kuin mekin. Kanavat ja trendien liikkuminen olivat vain niin paljon hitaampia.
Perinteetkin seuraavat aikaa
Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän mukaan tietyn perinteisen juhlan, kuten pääsiäisen yhteydessä voi aivan hyvin puhua trendeistä, koska vaikka perinteet kulkevat mukana ajassa, ne myös muuttuvat.
– Perinteisillä ruuilla on pitkät juuret, mutta se ei tarkoita, että ne pysyvät samanlaisina.
–Aika helposti tulee mieleen, että jokin ruoka on ”aina kuulunut” esimerkiksi jouluun, mutta kun tarkastelee lähempää, siinä onkin tapahtunut koko ajan muutosta. Esimerkiksi suomalaisiin perinneruokiin kuuluvien laatikoiden rinnalle on ilmestynyt bataattilaatikko, jonka elintarvikealan yrittäjätkin ovat ottaneet valikoimiinsa.
Ruokaperinteen muunnelmat näkyvät Mäkelän mukaan myös ruokaohjeissa. Mämmiä hän pitää kekseliäänä valmisteena, sillä pääsiäinen sijoittuu ajankohtaan, jolloin aineksia ei ole ollut saatavilla monipuolisesti.
– Mämmi on myös yksi niistä perinneruuista, joita ei syötäisi niin paljon, jollei sitä olisi valmisruokana tarjolla.
Mäkelä on aika varma siitä, että valmiina alkaa löytyä juhlapöytiin myös kasvis- tai vegaanivaihtoehtoja.
– Myös resepteissä aika paljon huomioon ruokajuhliin liittyviä erilaisia versioita. Se kertoo otteen monipuolisuudesta, siitä että on kiinnostavaa viettää aikaa yhdessä. Pääsiäisateria, joka yrittää ottaa nykypäivän monipuoliset ruokavaliot huomioon, ottaa samalla vauhtia perinteestä.
Joskus voi kansallisaarre olla niin läheinen, ettei sen mahdollisuuksia hevin huomaa. Tarvittiin Tunisiasta Suomeen vuonna 1977 muuttanut Ahmed Ladarsi, jotta mämmistä saatiin aikaan kirja (Mämmi, Perhemedia 2008). Sen sivuilta huomataan happamattoman leivän suomalaisversion taipuvan niin pastaan kuin kakkuihinkin.
– Yhtäkkiä kymmenen viime vuoden aikana mämmi onkin alkanut taipua kaikenlaisiin muihin jälkiruokiin. Kertookin suomalaisen ruokakulttuurin vahvuudesta, että perinteisiä ruoka-aineita, joista tehdään päivitettyjä versioita.
Ruokaperinteessämme on paljon katoliselta ajalta ja ortodokseilta periytyviä tapoja. Pääsiäinen nojaa meillä vahvasti venäläiseen ja ortodoksiseen perinteeseen. Pashastakin on vähitellen tullut koko Suomen pääsiäisruoka.
– Kun on tultu 2000-luvulle, on käynyt selvemmäksi, että meillä ajatellaan olevan yksi suomalainen ruokakulttuuri, jossa on enemmän erilaisia tulkintoja.
Myös ylipäätään se, että juhlista puhutaan ruoan kautta, on vahvistunut tällä vuosisadalla.
Yhteiseen pöytään
Mäkelä on todennut YLE:n haastattelussa, että uusiin pöytätapoihin kuuluu myös ruoan alkuperään, ympäristövaikutuksiin ja terveellisyyteen liittyvien asioiden ymmärtäminen.
Samassa jutussa Maarit Knuuttila sanoo, että uskonnollisuus vaikutti vielä muutama vuosikymmen sitten suomalaistenkin ruokailuun. ”Tunnelma suomalaisessa ruokapöydässä oli harras. Ruuasta kiitettiin Jeesusta.”
– Nekin ihmiset, jotka eivät kuulu mihinkään uskontokuntaan, voivat silti juhlistaa pääsiäistä tarjottavien ruokien kautta, Mäkelä huomauttaa.
Perinteiden kautta myös he, jotka syövät yksin, tavallaan liittyvät yhteiseen pöytään.
Teksti:
Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola
Lisää vinkkejä
Lue näköislehdestä sivuilta A 12-13, miten kätevät emännät soveltavat keittiössä, kun parsa on pilalla, eikä kaikkia aineksia löydy.
Täältä löydät pääsiäisen pikamenun
Lisää mämmistä Facebookissa
Reseptejä: k-ruoka.fi, pippuri.fi, iltalehti.fi
Kirjallisuutta:
Jaakko Heinimäki & Virpi Tissari-Simola: Harrasta ruokaa. Gummerus 2003
Maarit Knuuttila: Kauha ja kynä-keittokirjojen kulttuurihistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2010