3.11.2021 8.40

Hevosten parissa huolet unohtuvat

Kuivunut multa pöllyää. Kymmenvuotias suomenhevonen Sirun Haaste, lempinimeltään Seppo, kuuntelee sukimista lähes liikkumatta. Hevoset viihtyvät myös Toritun maastolenkeillä.

Niityllä on kaksi naista ja kaksi hevosta.
Marja Mäntylällä ja hänen tyttärellään Iidalla on yhteinen harrastus. Suomenhevoset Samppa ja Seppo viihtyvät niityllä, mutta ympäristössä on myös mukavia lenkkimaastoja.

– Seppo on aika rauhallinen, mutta toisaalta vähän säätäjä. Jokin aika sitten se oli tuolla traktoriurassa jalat pystyssä, hymyilee Marja Mäntylä.

Hän on sitä mieltä, että tallilla työasiat unohtuvat.

– Isojen eläinten kanssa on pakko olla ihan läsnä – ei täällä voi miettiä, mitä töissä tapahtuu.

Hankinta-asiantuntijana Tampereen seurakunnilla työskentelevä Mäntylä ehti tätä ennen työskennellä henkilöstöpalveluissa liki 15 vuotta. Kokemusta on myös talouspalveluista ja keskusrekisteristä.

– Tampere oli vieras paikka, kun 20 vuotta sitten muutin kaupunkiin miehen perässä. Appivanhemmat olivat töissä Turun seurakuntayhtymässä ja vinkkasivat, että seurakunnilta voisi löytyä työharjoittelupaikka, Sauvosta kotoisin oleva Mäntylä kertoo.

– Töissä on ollut sopivasti haastetta, ja työporukka on hyvä, hän kehuu.

15-vuotias Iida harjaa toista suomenhevosta, Samppaa. Tallilla viihtyy perheestä myös 10-vuotias Tessa. Nykyinen koti siintää kahdeksan kilometrin päässä Oriselän toisella puolen.

– Lapsena vähän ratsastin ja hoidin hevosia, mutta aktiivisesti olen harrastanut ratsastusta vasta kolmisen vuotta. Ajattelin, että samalla kun tuon lapset tallille, voisin ratsastaa itsekin. Täällä on hyvä porukka ja hyvä henki, Marja Mäntylä kertoo.

Kotona on myös terapiapupu, jota rapsutellessa unohtuvat isoimmat murheet.

Yhteistä työtä

39-vuotias Mäntylä toimii seurakuntayhtymässä ammattiliittonsa Kirkon alojen pääluottamusmiehenä ja edustaa neuvotteluissa liittojen sopimusten perusteella myös Tehyä ja Superia.

– Käsiteltävänä on ollut asioita laidasta laitaan, esimerkiksi työaikaan liittyviä juttuja, määräaikaisuuksien perusteita ja sitä, voidaanko työtehtäviin lisätä jotain. Aika rauhallista on ollut kuitenkin.

Henkilöstön edustajiin kuuluu myös työsuojeluvaltuutettu. Parhaillaan Tampereen seurakunnilla haetaan ehdokkaita työsuojeluvaltuutetuksi vuosille 2022–2025. Luottamusmies tekee yhteistyötä Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön Jukon ja Kirkon alan unionin kanssa.

– Yhteistyö on ollut helppoa, koska ennen neuvotteluja on pyritty varmistamaan, että olemme samoilla linjoilla.

Mäntylä muistuttaa, että työtä tehdään henkilöstön ja toisaalta työnantajapuolen kanssa.

– Sillä lailla työtä saadaan tehtyä paremmin, kun sitä tehdään yhdessä.

Koronapandemian aikana hän on tehnyt töitä aika paljon etänä. Työmatkaa on nelisenkymmentä kilometriä, mutta junalla työpaikalle pääsee vajaassa puolessa tunnissa.

Nainen ja hevonen niityllä.
Kaikki pärjäävät Sepon kanssa, Marja Mäntylä vakuuttaa.

Mäntylä miettii, että korona-aika on toki ehkä muuttanut ilmapiiriä, kun ketään ei ole nähnyt kasvotusten:

– Miten etäyhteyksissä voidaan taata tasavertaisuus?

Vuoden luottamusmies

Hänet valittiin vastikään STTK:n Vuoden luottamusmieheksi. Perusteluissa painotettiin aktiivisuutta, ratkaisukeskeisyyttä ja yhteistyökykyä seurakuntayhtymässä, jossa on eletty viime vuodet isojen muutosten aikaa – viimeksi koronapandemian keskellä.

Valinnan perusteluissa sanotaan: ”Mäntylä on toiminut luottamustehtävissä vuodesta 2013. Hän katsoo tulevaisuuteen eikä jämähdä ongelmiin. Hän on aktiivinen muiden luottamusmiesten tukija ja kouluttautuu itse. Hän perehtyy asioihin ja kykenee hyvään yhteistyöhön työnantajapuolen kanssa.”

Seurakunnilla nimikkeenä on siis luottamusmies, sillä luottamushenkilö-termi on varattu vaaleilla valituille päättäjille. Sukupuolittunut sana ei ole Mäntylää häirinnyt:

– Luottamusmies ei ole minulle ollut maskuliininen sana, koska myös äiti on ollut luottamusmiehenä.

Mäntylä jatkaa pääluottamusmiehenä vielä seuraavan kauden.

– Ala muuttuu koko ajan, ja saa olla monessa mukana, hän perustelee.

Seurakunnat ja seurakuntayhtymät ovat merkittäviä rahankäyttäjiä, joiden täytyy ottaa hankinnoissaan huomioon myös ympäristöperusteet.

– Kesällä aloitin osastoni ympäristövastaavana, sehän linkittyy omaan työhönikin.

Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola


Palaa otsikoihin