7.9.2022 8.40

Myönteisyys kantaa eteenpäin

Kahden alakoululaisen äidin, aineenopettaja Saara Erman vapaa-ajasta osa kuuluu Harjun Kamarikuorolle.

Toppiin ja hameeseen pukeutunut nainen seisoo hieman ylempänä tasanteella vehreiden puiden edessä ja hymyilee kameraan päin.
Kuorossa hioudutaan aina uudestaan yhteen, sanoo Harjun Kamarikuoron puheenjohtaja Saara Erma.

Viides vuosi kuoron puheenjohtajana on alkanut koelaulujen sopimisella ja ensi kuussa olevan Mozart-konsertin tuotantoasioilla. Harjoituksissa Erma tutustuu uusiin laulajiin ja tietää jokaisen kuorolaisen nimeltä. Lähintä yhteistyötä hän tekee kuoron taiteellisen johtajan Heikki Liimolan kanssa.

− Suunnitelmien toteutumiseen tarvitaan koko kuoroa, että saadaan kivoja asioita tehtyä. Produktiot onnistuvat, kun ihmiset jaksavat sitoutua ja käydä harjoituksissa.

Vaativaa ohjelmistoa esittävä Kamarikuoro tekee kaksi konserttia vuodessa, mutta puheenjohtaja on kartalla oikeastaan kaikesta kuoroon liittyvästä.

− Puheenjohtaja on hyvin kuunteleva ja yhteistyökykyinen. Huolehdin kuoron hyvästä ilmapiiristä, ja että kaikilla on hyvä olla. Haluan olla helposti lähestyttävä, Erma hymyilee.

Hänelle voi vaikkapa mennä kertomaan, mitä laulettaisiin. On tärkeää kuunnella yksittäisen kuorolaisen mietteitä. Jokaisen ääni kuuluu laulaessa, mutta on muitakin tapoja vaikuttaa.

– Meillä on 50–70 laulajaa, ja siinä on kyse isosta yhteisöstä. Se on kuin perhe. Kaikille on paikkansa, ja jokainen voi tuoda esiin omia ajatuksia. Siitä se yhteishenki syntyy, että kaikilla on mukava olla itsenään ja pystyy vaikuttamaan.

Hienointa on, että kuorossa korren voi kantaa kekoon monin tavoin.

Erma laulaa Kamarikuorossa ykkössopraanoa.

− Sopraanona siellä rivissä ollaan. Projektit ovat yhteistyötä. Kiitos rutistuksesta kuuluu aina kaikille, vaikka kuoron hallituslaisia kiitellään.

Yhdessä laulamisen, mutta myös yhdessä hengittämisen hän kokee meditatiivisena. Kun ympärillä on muita, kuorolaisten sykekin on joskus sama. Murheet voi unohtaa kotiin.

− Ei semmoisessa ympäristössä pysty olemaan kauhean hapan. Meidän kuorossa suurin piirtein kaikki aina hymyilee, eikä sinne kukaan tule pahantuulisena, Erma iloitsee.

Kaikki saavat näkyä

Erma opettaa alakoulussa suomen kieltä suomea toisena kielenä lukeville ja löytää arjestaan samankaltaisuuksia kuorotoimintaan. Hyvä ja turvallinen ilmapiiri on olennaista. Jokainen saa näkyä, ja joka päivä opitaan jotain uutta.

− Rohkaisen oppilaita ilmaisuun, jotta he saavat ääntään kuuluviin. Osalla saattaa olla vaikeaa ottaa tilaa haltuun. Pienemmällä porukalla voi olla helpompi sanoa ääneen, vaikkei menisi täydellisesti. Haemme rohkeutta ja pikkuhiljaa sitä, että uskaltaa enemmän.

Erma näkee luottamuksen tähdelliseksi myös kuorossa.

− Kun luottaa niihin, joiden kanssa työskentelee, syntyy yleensä tosi hyvä lopputulos. Tämä ei ole yhden tai kahden homma, vaan yhteistä ponnistelua, ja vaatii yleistä hahmotuskykyä. Pitää ymmärtää aika laajasti asioita ja huolehtia, että asiat etenevät, hän miettii rooliaan puheenjohtajana.

Luottotehtävä on näyttänyt hänelle uutta itsestä.

− Lähdin hommaan tietämättä, mitä tämä on, mutta alusta asti on sujunut tosi hyvin. Olen oppinut, että osaan pitää lankoja käsissä. Uusien tuttavuuksien kanssa yhteistyötä tehdessä olen huomannut, että olen aika taitava neuvotteluissa.

Pari viime vuotta ovat tuoneet haasteita ryhmätoimintaan pandemiarajoitusten takia, ja kuorokalenteriin on tullut useita muutoksia. Tähän on auttanut motto ”kaikki järjestyy”.

− Olen aina ollut peruspositiivinen ja suhtaudun asioihin lähtökohtaisesti myönteisesti. Jälkikäteen ajateltuna korona-ajasta on saanut paljon kokemuksia. Välillä voi olla hankalaa, mutta yleensä ajankulu auttaa. Ja se, että ajattelee, että asiat järjestyvät parhaalla mahdollisella tavalla. Kun sen muistaa, kantaa se eteenpäin.

Teksti: Elisa af Hällström
Teksti: Ilari Airikka


Palaa otsikoihin