Keskiajan rakkausrunot tulevat kirkkoon

Finlaysonin kirkossa kuullaan harvinaista ja tunteikasta herkkua, keskiaikaista trubaduurirunoutta Iberian niemimaalta. Amor Céu -trion myöhäisillan konsertissa näkökulma on enimmäkseen naisten, ja ikävän kohteena usein kaukana oleva rakas. Paljon ollaan merenkin äärellä.

Tampereen Sävelen runsaaseen ohjelmaan kuuluvassa konsertissa Aino Peltomaa soittaa keskiajan harppua ja perkussioita ja laulaa. Eira Karlsonilla on trubaduurien suosikkisoitin, suolikielinen fiideli. Corina Martin instrumentit ovat nokkahuilu, putkiurku eli organetto ja heleä-ääninen cembalon edeltäjä clavisimbalum.

− On inspiroivaa tehdä vanhaa musiikkia. Keskiaika on runsas ja rikas musiikillinen aarreaitta, sanoo konserttiohjelman rakentanut Aino Peltomaa.

Laulut ovat kolmesta runokokoelmasta, joissa yhteensä on tuhatkunta cantigaa. Se on useimmiten yksiääninen ja joko hengellinen tai maallinen laulu. 

Kokoelmat ovat 1200–1300-luvuilta, Espanjan Galiciasta ja Portugalista: niistä noin sata vuotta sitten löydetyt Ystävän laulut eli Cantigas d'amigo on suurin keskiajalta säilynyt kokoelma rakkausrunoja. Sävelmiä niihin tosin on löytynyt vain muutamaan.

Llibre Vermell de Montserratin, punaisen kirjan, tekstit ovat liturgisia; kieli latinaa, katalaania ja oksitaania, ja sävelmiä kymmenen.

− Ne kirjoitettiin runsaille pyhiinvaeltajajoukoille, jotta maallisten renkutusten sijaan laulettaisiin ylevämpiä hengellisiä sävelmiä, Peltomaa toteaa.

− Cantigas de Santa Marian sävelmiä on säilynyt runsaasti, hän mainitsee.

Sulokas Maria

Yhteistä konsertin musiikille ja teksteille on maallisen ja hengellisen sekoittuminen. Moniäänisessä laulussa Plus bele que flor (toim. suom. kukkaa kauniimpi) sävellyksen pohjan, cantus firmuksen, muodostaa gregoriaaninen hymni Flos filius.

− Sen ympärillä polveilevat melodiat ja tekstit kuvailevat tyypillisen rakkausrunon tapaan rakastettua, ja hänen kauneuttaan ja hehkeyttään. Lopussa käy ilmi, että ihailtu on Neitsyt Maria, Peltomaa paljastaa.

Maria-lauluissa painopisteenä on Neitsyt Marian ihmetekojen ylistäminen. Häntä myös verrataan Eevaan, ja nähdään inhimillisenäkin, kuten näin: ”Kaunis ja sulokas ruusu ja riemun ja mielihyvän kukka. Mitä armeliain herratar, Valtiatar, joka poistaa huolet ja tuskat.”

− Uskon, että rakkaus on tunne, joka ei ole muuttunut yhtään. On kiehtovaa, miten keskiajan Mariaa kuvaillaan verrattuna kristinuskon kirjoituksiin Mariasta, Peltomaa miettii.

Runoista on löytynyt äitien ja sisarten välistä vuorovaikutusta.

− Siinä tunteessa sitten vellotaan, mikä se milloin onkaan, Peltomaa naurahtaa. 

Sävelmät noudattavat keskiajalle ominaisia kaavoja. Andalusialaisen musiikinkin piirteitä on.

− Maria-laulut ovat yksiäänisiä, kauniita ja yksinkertaisia. Meidän tehtävämme muusikkoina on ollut luoda siihen maailma. Se on vapaata tekemistä, Aino Peltomaa kuvailee prosessia.

Teksti: Elisa af Hällström

Tampereen Sävel 

Viisipäiväinen laulufestivaali Tampereen Sävel tuo kaupunkiin kymmeniä kuoroja ja lauluyhtyeitä. Konsertteja on Tampere-talossa, Tuomiokirkossa, G Livelabissa ja Tullikamarilla. Ilmaiskonserttisarja Kuule Sävel! levittäytyy ympäri kaupunkia.

Kirkkokonsertit 2023:

Somnium Ensemble
pe 16.6. klo 20 Tuomiokirkko

Oi siskoni, tule kanssani meren rantaan
Amor Céu
pe 16.6. klo 22 Finlaysonin kirkko

Vancouver Chamber Choir
la 17.6. klo 20 Tuomiokirkko

Palaa otsikoihin