Laulun ilo kantaa pitkälle
Koin heti oloni kuoroon kuuluvaksi, kiittää vuoden alussa mieskuoro Kelojen puheenjohtajana aloittanut Matti Kerppola. Häntä itseään on kuvailtu sanoilla positiivinen ja hyväntahtoinen, avoin ja kommunikaatiokykyinen.
Viisitoista vuotta kuorolaulua harrastaneen miehen mukana kulkee tabletti, jossa nuotit ja sanat pysyvät tallessa. Niitä löytyykin koneen syvyyksistä jo yli kolmeensataan lauluun.
Kerppola kertoo, että harrastusidean keksi vaimo. Tuolloin perhe asui Hollolassa, ja molemmat liittyivät paikalliseen viihdekuoroon. Tampereelle muuton yhteydessä sopivaksi viihdekuoroksi valikoitui Cantarelli, muusikko Masi Luoman houkuttamana.
Keloihin Kerppola päätyi jäätyään reilu vuosi sitten eläkkeelle ja liityttyään Tampereen Kansallisiin Senioreihin. Yhdistyksen kerhona toimiva Kelot on vienyt mennessään niin, ettei paluuta ole.
– Mieskuorolaulussa on puolensa, siinä on isänmaallisuutta ja hengellisyyttä, jota olen ruvennut kaipaamaan. Vaikka hyppy viihdekuorosta mieskuoroon olikin suuri, se oli myös antoisa ja toi mukanaan syvällisyyttä.
Tehtäviä tasapuolisesti
Vetovastuuseen häntä suositteli edellinen puheenjohtaja Lauri Hirvonen, joka tiesi Kerppolan toimineen aiemmin Cantarelli-kuoron puheenjohtajana.
Kymmenhenkisessä hallituksessa eri tehtäviin löytyy tarpeeksi tekijöitä, aikataulut saadaan pitämään ja asiat edistymään.
– Tiettyä jämäkkyyttä tarvitaan, jotta toimeen tartutaan. Kuoron puheenjohtajan on huolehdittava, että saa muutkin tekemään, mutta myös siitä, ettei kenellekään tule liikaa tehtäviä.
Syksyllä Kerppola aloitti myös Mieskuoro Laulajien Senioreissa, jossa laulut ovat samantyyppisiä, ja lauluharjoitukset tukevat toisiaan.
– Tässä kohtaa Kelot on vielä päällimmäisenä, mutta molempiin riittää aika.
Harrastus paitsi vaatii seisomisen takia hieman kuntoa, myös kehittää hengitystaitoa.
– Ei puhalleta ilmaa ulos, vaan annetaan sen vain virrata. Äänen tuottaminen on pienistä asioista kiinni.
– Bassot luovat kokonaisuudelle perustan, jonka päälle tenorit laulavat melodiaa. Pitää siis aina kuunnella, että tenoriäänet kuuluvat: tarkoitushan on, että lauletaan muiden kanssa, ei yli, ykkösbasso painottaa.
– Bassojen usein kammoamia korkeitakaan säveliä ei saa stemmassa pelätä.
Kelot taipuu moneen
Kiinnostus musiikkiin on tullut Matti Kerppolalle verenperintönä: äiti työskenteli musiikinopettajana ja sisko kansallisoopperan kuorossa. Sitä paitsi lapsuudenkodissa aina joku soitti pianoa.
– Minäkin soitin, mutta harmillisesti lopetin nuorena. Nyt olen kuoron myötä aloittanut taas. Siitä on hyötyä erityisesti kuorokappaleiden opettelussa, kun pystyy stemmaamaan ja käymään omaa ääntä läpi.
Hänen mielestään Kelot soi hyvin ja taipuu moneen, vaikka nuorin laulaja onkin jo 65-vuotias ja vanhimmat kahdeksankymppisiä.
– Musiikkimme on jylhän isänmaallista ja kauniin hengellistä – mutta meilläkin on kirjattu vuoden 2023 ohjelmaan, että panostamme enemmän myös serenadeihin ja juomalauluihin sekä eri aikakausien lauluihin.
Repertuaarissa on ollut myös esimerkiksi havaijilainen kansansävelmä ja elokuvamusiikkia.
– Kyllä tämä porukka laulaa tyyliä kuin tyyliä, kun johtaja antaa sopivat nuotit eteen.
Hengellisiä kappaleita riittää
Kelot täytti viime vuonna puoli vuosisataa, ja esitti sen juhlistamiseksi kuoronjohtaja Jussi Tammisen varta vasten säveltämän ja sovittaman laulun Kahdenlaisia keloja. Runolliset sanat siihen on kirjoittanut kuorolainen Timo Sivula.
Seurakuntien yhteistyökuoro toimii messuavustajana muutaman kerran vuodessa. Yksi osa toimintaa on myös palvelutaloissa, sairaaloissa ja eläkeläisyhdistyksen sekä Kaatuneiden Omaisten tilaisuuksissa esiintyminen.
– Meillä on hyvät valmiudet ottaa vastaan kutsuja kirkollisiin ja hengellisiin tilaisuuksiin, sillä valikoimassa on runsaasti hengellisiä kappaleita.
Pitkät pääkonsertit ovat ystävänpäivän aikoihin pidettävä Ystävyydellä-konsertti ja joulukonsertti. Kelot esiintyy näissä usein yhdessä naiskuoro Katajaisten kanssa. Lisäksi vuoden mittaan on useita lyhyempiä esiintymisiä. Suunnitelmissa on myös vahvistetun kvartetin toiminnan elvyttäminen.
Ensi kesänä järjestetään Sulasolin Pirkanmaan piirin Laulujuhla. Mieskuoroliiton yhteinen kuorotapaaminen toteutuu yleensä vuosittain, ja kesällä on osallistuttu Tampereen kaupungin puistokonserttisarjaan Laikunlavalla. Muutaman vuoden välein on toteutettu myös ulkomaanmatka.
Tulevaisuus näyttää Kerppolan mukaan hyvältä: kuorolaisia on kolmisenkymmentä, ja vaikka vaihtuvuutta on ollut, jokaista ääntä on tullut mukaan sopivasti. Aina on kuitenkin tilaa aiemmin kuoroissa laulaneille tai uusille laulajille, ja halukkaiden kannattaakin olla yhteydessä joko puheenjohtajaan tai kuoronjohtajaan.
Ylipäätään kuorolaulu vaikuttaa olevan voimissaan.
– Sekakuoroihin on tullut todella paljon 20–30-vuotiaita. Mies- ja naiskuorotkaan eivät missään tapauksessa ole ikäkysymys, vaan liikkeelle lähdetään esimerkiksi opiskelijakuoroista.
Teksti: Asta Kettunen
Kuvat: Hannu Jukola