Miten Aleksanterin kirkon teos eroaa muista kastepuista?
Tampereen Aleksanterin kirkkoon tilattu kastepuu julkistettiin 1. adventtisunnuntain jumalanpalveluksen yhteydessä. Veistoksellinen, symbolinen puu palvelee seurakuntalaisia kastetilaisuuksissa.
Kastettujen nimet liitetään puuhun lehtinä, joista tulee pysyvä osa teosta. Teoksen on suunnitellut ja toteuttanut tamperelainen kuvanveistäjä Maija Kovari.
Tampereen seurakunnat järjesti kastepuusta vuonna 2020 kutsukilpailun, jonka Kovari voitti ehdotuksellaan Puu, joka suojaa. Teoksen visuaalisena inspiraationa toimii puun suojasta taivaalle katsovan ihmisen näkökulma.
Puun lehvästö siivilöi ja heijastaa valoa. Teoksen tausta-ajatus on, että usko – mitä se kunkin henkilökohtaisesta viitekehyksestä tarkoittaakin – on jotakin, mikä tuo ihmiselle turvaa.
1. Miten Aleksanterin kirkon kastepuu poikkeaa muista kastepuista?
– Kastepuita löytyy monista suomalaisista kirkoista. Tavallista on, että ne valmistetaan esimerkiksi vanerista ja lehdet ovat kartonkia. Vuoden lopussa lehdet kerätään pois ja lähetetään kastettujen perheille.
– Tampereella kirkko halusi tehdä toisin. Kastepuusta tehtiin pysyvä osa yli 140-vuotiaan kirkon arkkitehtuuria, ja siihen kasteen yhteydessä liitetyt nimet jäävät pysyvästi paikoilleen.
– Teos tuo kastepuun ajatukseen pysyvyyden ulottuvuuden, ja jokainen uusi lehti tuo siihen oman merkityskerroksensa.
2. Millainen projekti kastepuu oli verrattuna muihin julkisiin taideteoksiisi?
– Se, mikä erottaa kastepuun muista teoksestani, ovat sen irtolehdet. Muiden teosten kohdalla teokseen ei enää valmistumisen jälkeen tule muutoksia. Kastepuun kohdalla tilanne on toinen. Puu täyttyy lehdistä vuosien saatossa. Lopulta lehtien yhteenlaskettu pinta-ala tulee olemaan suurempi kuin puun rakenteellisten elementtien.
– Koska puu konkreettisesti muuttuu siihen asetettujen lehtien myötä, edellytti teos siinä tapahtuvien muutosten ennalta suunnittelua. Tämä on erityistä ja erottaa sen muista projekteistani.
Teos kasvaa seuraavan sadan vuoden ajan. Aika-arvio perustuu lehdille tehtyjen paikkojen määrään; niitä on yhteensä 10 000. Jokaista paikkaa varten on jo nyt valmiiksi leikattu messingistä lehti, johon kastetun nimi kirjoitetaan. Myös lehdet kuuluivat teoksen suunnitteluun ja toteutuksen toimeksiantoon.
3. Millaisten asioiden huomioimista ajassa muuttuvan kastepuun suunnittelu edellytti?
– Esimerkiksi sen suunnittelua, millainen puun lähtötila tulee olemaan, kun se julkistetaan, ja kuinka lisättävät lehdet tulevat luontevasti osaksi sen ilmettä vuosien varrella. Kastepuun lehvästöt eivät ole ensimmäisenä päivänä paljaat.
Kovari on taivutellut käsin puun pinnoista esiin lehtiä, joiden hän luonnehtii kuvaavan edellisiä sukupolvia.
– Nämä puussa jo olevat lehdet ikään kuin odottavat ensimmäisiä, kasteiden yhteydessä puuhun liitettäviä lehtiä. Esiin taitettujen lehtien koko ja muoto vaihtelevat, ne tuovat teokseen visuaalista vaihtelua sekä struktuuria.
Suunnitteluprosessin ja monien kokeilujen tuloksena Kovari valitsi materiaaliksi kiillotetun messingin. Puuta ja sen lehtiä ei ole kiillotusta lukuun ottamatta pinnoitettu tai käsitelty mitenkään, vaan ne ovat täyttä messinkiä ja patinoituvat ajan kanssa.
Kyseessä on käyttöön otettava teos, ja lehtien ja puun koskettelu myös omalta osaltaan vaikuttaa patinoitumiseen. Uudet lehdet ovat kuitenkin kirkkaita, mikä tuo teokseen ajan tuntua.
4. Miksi valitsit nämä materiaalit?
– Olen halunnut suunnittelu- ja materiaalivalinnoilla tuoda teokseen yksinkertaista, ajatonta eleganssia. Teos saa elää kirkossa osana arkea ja juhlaa.
Teksti: Janne Aejmelaeus
Kuvat: Elisa
Niittylä
Marraskuussa 2022 Kovarilta on valmistunut Tampereelle myös valoteos Juhannusyön tähtikartta Armonkallion kupeeseen. Lisää kuvanveistäjästä