6.9.2023 9.15

Pohjolan enkeli avaa suomalaista mielenmaisemaa

Näky on vavahduttava. Enkeli istuu paareilla, valkoinen liina otsallaan. Kaksi totista poikaa kantaa enkeliä. Toinen pojista katsoo kohti, kohti katsojaa. Ehkä syyttäen. Emme tiedä, mitä on tapahtunut, mutta näkymä osuu suoraan katsojan sydämeen.

Pohjolan enkeli on dokumenttielokuva, jossa kymmenet suomalaiset kertovat ajatuksiaan Haavoittunut enkeli -maalauksesta. Dokumentissa on myös näyteltyjä kohtauksia, joissa maalaus herää eloon suomalaisessa maisemassa. Kuva: Making Movies


Näky on kaikille suomalaisille tuttu, sillä Hugo Simbergin (1873–1917) Haavoittunut enkeli kuuluu Suomen tunnetuimpiin taideteoksiin. Simberg maalasi teoksen vuonna 1903, ja taulu on yksi Ateneumin taidemuseon aarteista. 

Maalauksen toinen versio on läheisempi tamperelaisille. Vuosina 1904–05 Simberg maalasi Tampereen tuomiokirkon freskot, ja myös haavoittuneen enkelinsä kirkon lehteriseinälle. Enkelifresko on samankaltainen kuin Ateneumin teos, mutta taustalla näkyy tehtaanpiippuja, Tampereella kun ollaan. 

Haavoittunut enkeli herättää ajatuksia ja tunteita, synnyttää erilaisia tulkintoja. Mitä on tapahtunut? Minne pojat ovat enkeliä kantamassa? 

Kysymyksiin ei ole olemassa yhtä ainoaa vastausta, vaan monia erilaisia tulkintoja, jotka entisestään rikastavat maalausta. 

Näitä tulkintoja kuullaan ranskalaisen Jean Michel Roux’n ohjaamassa elokuvassa Pohjolan enkeli (2017), jossa kymmenet suomalaiset kertovat omia näkemyksiään Haavoittuneesta enkelistä

Hugo Simbergin syntymästä on tänä vuonna tullut kuluneeksi 150 vuotta. Tampereen seurakunnat juhlistaa Simbergin merkkivuotta esittämällä elokuvan 1. lokakuuta Tuomiokirkossa. 

Ohjaaja tapasi satoja suomalaisia


Ohjaaja Jean Michel Roux (s. 1964) näki kuvan Haavoittuneesta enkelistä ensi kertaa cd-levyn kannessa. Kuva ei ollut postikorttia suurempi, mutta poikkeuksellisen omaperäinen taideteos jäi vaivaamaan. Roux lähti katsomaan maalausta Ateneumiin.

Ensikohtaaminen teki valtavan vaikutuksen.  

– Maalaus tuntui välittömästi todelliselta. Maalauksen teini-ikäiset ovat vieläpä kooltaan täsmälleen samankokoisia kuin tuon ikäiset nuoret. Teosta katsoessani tunsin vaipuvani transsiin, kertoo Roux.

Maalaus synnytti inspiraation elokuvan tekemiseen. Elokuvan, jossa suomalaiset saisivat kertoa Haavoittuneesta enkelistä omin sanoin. 

Mies katsoo suoraan kameraan, taustalla Haavoittunut enkeli -maalaus.
Elokuvan ohjaaja Jean Michel Roux koki voimakkaan elämyksen nähdessään Haavoittunut enkeli -maalauksen ensimmäistä kertaa. Taide-elämys inspiroi elokuvan, jonka tekeminen kesti kolme vuotta. Kuva: J. Pulkkanen

Prosessi oli mittava. Etsiessään haastateltavia elokuvaansa Roux tapasi noin 500 ihmistä. Heistä kuvattavaksi päätyi noin 80. 

Lopullisessa elokuvaversiossa on mukana 50 haastateltavaa, mukana muun muassa lapsia, taiteilijoita, terapeutteja, entinen presidenttikin. Roux teki elokuvaa kolmen vuoden ajan, vuosina 2014–17.
Tuomiokirkko sai oman osion 

Tamperetta elokuvassa edustaa Tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra, tuomiorovasti Olli Hallikainen, joka elokuvassa kertoo tulkintansa Tuomiokirkon taiteesta ja Haavoittuneesta enkelistä.

– Itse asiassa Olli Hallikainen oli niin vakavasti perehtynyt aiheeseen, että päätin tehdä Tampereen tuomiokirkosta oman lukunsa elokuvaan, kertoo Roux.

Vaikka Tuomiokirkon ja Ateneumin teokset hieman poikkeavat toisistaan, Roux’n mukaan olennaisinta on, että molemmissa teoksissa enigma, mysteeri, on sama. 

Entäpä ohjaajan oma tulkinta? Miten Roux itse selittää Haavoittuneen enkelin? Hänhän etsi vastausta vuosien ajan. 

– Oma vastaukseni Haavoittuneen enkelin mysteeriin on elokuva Pohjolan enkeli satoine vastauksineen.


Teksti: Kaarina Lehtisalo


Jean Michel Roux: Pohjolan enkeli (Suomi/Ranska, 2017) kesto: 89 minuuttia

Pohjolan enkeli Tampereen päivänä 1.10. kello 19 Tampereen tuomiokirkossa. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Paikalla ovat elokuvan ohjaaja Jean Michel Roux ja tuomiorovasti Olli Hallikainen, joka jää eläkkeelle 1.10. alkaen.


Palaa otsikoihin