4.1.2023 9.00

Toivoa antavaa musiikkitaidetta

Ohjaaja Sanna Majanlahden mielestä Tampereen tuomiokirkossa asuu toivo.
– Kun taide on kaunista, voimaannuttavaa ja sykähdyttävää, aivan varmasti se antaa toivoa, hän sanoo.

Siksi kirkko onkin oivallinen paikka esittää Giacomo Puccinin Suor Angelica -oopperaa.

– On ollut hienoa päästä ohjaamaan näitä upeita laulajia. Ja mikä tarina!

Kolme naista seisoo kirkon sisäseinää vasten, taustalla näkyy osittain maalaus Haavoittunut enkeli.
Tuomiokirkko on inspiroinut pääosaa esittävää Marjaana Ritasta, ohjaaja Sanna Majanlahtea ja pukusuunnittelija Moona Piikia. 

Suor Angelica (Sisar Angelica) on tositapahtumiin pohjautuva draama nuoresta naisesta, joka on rangaistuksena teostaan määrätty luostariin. Tarina kertoo myös siitä, mitä voi tapahtua, jos toivo riistetään.

Alkuperäisteoksessakin toivo löytyy ohjaajan mukaan sekä tarinasta että musiikista.

– Ne menevät suoraan sieluun.

Puvut suunnitellut Moona Piik huomauttaa, että teoksessa esiin nouseva itsemurha on ollut pitkään tabu. Siksikin on tarpeen, että aiheesta puhutaan ja sitä tuodaan taiteessa ilmi.

Pääosaa esittävä sopraano Marjaana Ritanen lisää ajatukseen vielä armon: libretto ei syyllistä ketään.

Juoni saakin heiltä kiitosta siitä, ettei tämä ooppera tyydy pelkästään kuvailemaan tapahtumia, vaan näyttää myös sen, miten kukin on ratkaisuihinsa päätynyt. Puccinille on myös ollut tyypillistä kuvata kauniisti kaltoin kohdeltuja naishahmoja.

Ritasen mielestä ooppera sopii kirkkoon mainiosti:

– Ajattelen, että juuri ooppera on oivallinen keino kuvaamaan suuria tunteita, joita sanat eivät riitä kertomaan.

Aloittelijaystävällinen ooppera

Majanlahti kutsuu tuotantoa aloittelijaystävälliseksi oopperaksi, jota voi tulla katsomaan ja kuulemaan myös tätä taidemuotoa aiemmin tuntematta. Vaikka Suor Angelica esitetään alkuperäiskielellä, suomennokset näkyvät yleisölle.

Seurakuntien ja oppilaitosten yhteistyönä toteutettavan Suor Angelican tuottaa Tuomiokirkkoon Tampereen ammattikorkeakoulun TAMK Musiikki. Tamkin musiikkiteatterilinjalla näyttämötyötä opettava ohjaaja valmistautui tehtävään tutustumalla tarinaan.

– Luin librettoa ja kuuntelin lukuisia kertoja tästä tehtyjä taltiointeja. Spotifyn vuosikatsauksen mukaan olin kuunnellut Angelicaa 3560 minuuttia.

Majanlahti on ohjannut myös Tamkissa. Oopperaohjaus on kuitenkin ensimmäinen.

– Tämä tuntui jännittävältä hypyltä täysin tuntemattomaan. Mutta olen siitä hyvin iloinen, näyttelijäksi kouluttautunut Majanlahti innostuu.

Tuomiokirkko on hänelle tuttu paikka, jossa on vietetty lukioaikaan esimerkiksi pääsiäiskirkot.

– Nyt sitä katsoi vähän eri näkökulmasta. Teemallisesti tässä kirkossa on monia tarinaan liittyviä elementtejä: poikia, julma täti käärmeen muodossa, enkeli, ruusut…

Tuottaja Maria Piiraisen mukaan Tuomiokirkko toimiikin lavasteena jo itsessään.

Kolme naista kirkossa. Keskimmäinen heistä osoittaa kattoon maalattua käärmettä.
Katon käärme kuvastaa julmaa tätiä.

Vaikka tapahtumat sijoittuvat 1600-luvun Toscanaan, löytyy myös vuonna 1907 valmistuneen kirkon värimaailmasta tarinaa tukevia aineksia. Itse tapahtumia ei kuitenkaan paikallisteta Tampereelle.

Tämä ooppera on saanut ensi-iltansa New Yorkin Metropolitan-oopperassa vuonna 1918. Tapahtumien aikakausi näkyy ainoastaan puvustuksessa. Kakkois-Suomen ammattikorkeakoulussa muotoilijaksi opiskeleva Moona Piik suunnitteli sen oppilastyönään.

– Kurssin puolesta tehdään projektitutkimusta, ja meiltä kysyttiin, löytyykö tätä tekemään opiskelijoita. En ole ennen ollut tekemässä tällaista projektia. En ole myöskään kuunnellut oopperaa – mutta tämä on ollut hienoa. Voi hyvin olla, että minusta tulee oopperan suurkuluttaja, Piik hymyilee.

Tredulla valmistui esiliinoja ja kauluksia sekä kahdeksan mekkoa.

– Sain ensimmäiset ideat, kun käytiin täällä kirkossa. Kirkko on miljöönä tosi rikas. Tarkoitus on, että oopperan katsoja astuisi sisään luostarin maailmaan, ja aikakausi hahmottuisi puvustuksen kautta.

Majanlahden mukaan nunnien vaatetusta on pyritty hahmottelemaan avoimesti. Vaikka alkulähtökohta oli liturgisissa väreissä, on sitä katsottu sekä kirkon värimaailma huomioiden että taiteellisista lähtökohdista.

Piikin haaveena on päästä harjoitteluun teatterille, vaikka hän pitää muutkin ovet avoimina. Opinnäytetyön tekeminen on edessä ensi keväänä.

– Pukusuunnittelijalle tämä on ihan täydellinen paikka, koska puvustuksen suunnittelun lisäksi pääsee verkostoitumaan. Tämä alahan on tosi kilpailtu. Taiteen puolella kuitenkin pysyn, ehdottomasti.

Oppimisen paikka

Solistit ovat Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen konservatorion laulunopiskelijoita. Marjaana Ritanen opiskelee Tamkissa laulunopettajaksi, mutta tähtää myös laulu-uralle:

– Ooppera on se mun juttu. Tämä on ensimmäinen päärooli, jonka teen oppilaitoksessa. Olen kuitenkin harrastanut musiikkia aina.

Opintonsa hän aloitti Kuopion konservatoriossa, ja on suorittanut Tamkissa myös esittävän säveltaiteen opintoja. Valmistuminen siintää vuoden päässä.

Ritanen kertookin tehneensä jo vuosia töitä sen eteen, että ollaan tässä pisteessä. Rooliin hän päätyi koelaulun kautta.

– Tämä on minulle myös oppimisen paikka, sillä oopperaa ei opi muuten kuin laulamalla sitä. Kun pääsee esiintymään orkesterin kanssa, vasta siinä laulajuus kehittyy.

Ritanen painottaa, ettei kyse ole vain laulamisesta, vaan näyttämöllä esiintymisestä, mikä onkin merkittävä osa laulajan työtä. Harjoittelemisen tuntuun pääsee pienissä rooleissa.

– Jo nyt olen vähän jännittänyt, ja hyvä niin: jännitys ja ylimääräinen latauskin tekevät hyvää esiintymiselle.

Suor Angelicassa on Puccinille tyypillinen traaginen naispääosa, joka on isoa ja dramaattista laulettavaa. Piik ja Ritanen kehuvat ohjaajaa siitä, että tätä projektia on ollut turvallista tehdä.

Oppilaitosyhteistyö on ollut laajaa: puvut ovat ommelleet tredulaiset, alttarin taakse johtava porras on valmistunut Sastamalassa ja valoja operoivat Tamkin media-alan opiskelijat.

Orkesterina soittaa musiikin ammattiopiskelijoista ja jo ammatissa toimivista muusikoista koostuva

TAMK Sinfonia kapellimestarinaan Jukka Iisakkila.

Markus Yli-Jokipiin harjoittama suurkuoro koostuu muun muassa Kamarikuoro Näsin ja Pirkanpojat-kuoron laulajista. Lavalla nähdään myös kolme lasta.

Laulajat ovat aluksi harjoitelleet pianon säestyksellä ja orkesteri erikseen, mutta osaset hiotaan yhteen esiintymispaikassa.

– Onkin uusi jännityksen paikka, miten ne toimivat yhdessä, ja tosi hyvin kaikesta on päästy yhteisymmärrykseen, Majanlahti kiittää.

Oopperan ensi-ilta on 14. tammikuuta. Noin tunnin mittaisia esityksiä on neljä.

Teksti: Asta Kettunen

Kuvat: Rami Marjamäki

Suor Angelica -ooppera:

  • Tuomikirkko la 14.1.2023 (ensi-ilta), ke 18.1., pe 20.1. ja la 21.1. klo 19
  • Liput: 22/17 €, alle 12 v. ilmaiseksi. Ikäsuositus yli 8 v., lippu.fi ja ovelta
  • Ohjaaja Sanna Majanlahti, kapellimestari Jukka Iisakkila
  • Solistit: TAMK Musiikin ja Tampereen konservatorion laulunopiskelijat
  • TAMK Sinfonia
  • Pirkanpojat, Kamarikuoro Näsi, Tampereen konservatorion laulukoulu
  • Valosuunnittelija Jussi Kamunen, pukusuunnittelija Moona Piik, pääkorrepetiittori / apulaiskapellimestari Tuomas Turriago, korrepetiittorit Eerika Näsänen ja Emilia Granroth, kuoronjohtaja Markus Yli-Jokipii, intendentti Pekka Ahonen, laulun opetus Petri Antikainen, tuottaja Maria Piirainen, viestintä Johanna Ahonen
  • Yhteistyössä: Tampereen seurakunnat, TAMK Media & Arts, Tampereen konservatorio, XAMK, Tredu ja Sasky


Palaa otsikoihin