Vahva palo soittamiseen on yhä olemassa
Siro nainen mustissaan pitää tottuneesti kädessään sähkökitaraa samalla, kun nousee kierreportaat tamperelaisravintolan hämyiseen saliin. Kasvoilla häivähtää kiire. Suomen kuuluisin naispuolinen blueskitaristi on aivan kohta nousemassa lavalle esiintymään.
Soittaminen on tärkein työni, Erja Lyytinen toteaa ja hymyilee valloittavasti.
− Olen aina tiennyt, että olen esiintyjä. Se on ehdottomasti minun juttuni. Nykyään siitä on alkanut nauttia, kun olen saanut itsevarmuutta. Vanhemmiten en enää pelkää.
Lyytinen on kahden alakoululaisen äiti, ensimmäinen Sibelius-Akatemiassa sähkökitaraa pääaineenaan opiskellut nainen, Guitar World -lehden mielestä maailman toiseksi paras kitaristi 2020 ja European Blues Awardsien vuoden paras kitaristi 2017.
Edellispäivänä hän on tullut keikalta Saksasta. Ensi vuonnakin Saksa kutsuu kiertueelle, samoin Norja, Ranska ja Kanada. Maaliskuussa on Suomen vuoro, ja voi Lyytistä kuulla useilla festivaaleillakin.
− Minulla on hyvät fiilikset ensi vuoteen, hän sanoo.
Juuri nyt Lyytinen on pika-aikataululla luvannut tulla kuvattavaksi ennen keikkaa samettikankaiden ja valkoisten patsaiden Olympia-korttelissa.
Valokuvaajan toive kitaran koristelemisesta jouluköynnöksellä jää tosin toteutumatta. Ehkei se niin sopisikaan Lyytisen musiikin tyylilajeista olennaisimpaan, bluesiin, joka kumpuaa yli sadan vuoden takaa pelto-orjien kokemuksista, mullan tuoksusta ja sinisistä sävelistä.
Lyytisestä suomalaiseen mielenmaisemaan sopii bluesin melankolisuus.
− Minuun bluesissa vetosi ensimmäisenä tunnepitoisuus. Verevä ja juureva lähestymistapa asioihin ja voimaantunut soitto ja laulu. Itse pyrin ilmentämään sielunmaisemaani, hän kuvailee.
Lyytisen kirjoittamassa musiikissa kuuluu myös progressiivinen rock.
− Soundit ovat syventyneet ja tulleet raskaammiksi. Käytän efektejä paljon. 2000-luvun alussa olin mukana jump blues -bändissä, jossa soitimme tanssittavaa musiikkia. Halusin tehdä omaa musiikkia. Blues on aina keskiössä, enkä tykitä vain kolmea sointua.
Metsä maadoittaa
Helsinkiläistynyt, Kuopiosta kotoisin oleva Lyytinen on tottunut kulkemaan työn perässä. Syys- ja joulukiertueen välissä on kuukauden hengähdystauko keikkojen peruunnuttua Isossa-Britanniassa. Tauon aikana toiveena on latautua luonnossa ja kotona. Kotipäiviin kuuluu kaikenlaista toimistohommaa ja bisnekseen liittyvää.− Lepoon jää usein liian vähän aikaa. Ennen keikkatilannetta tapahtuu paljon asioita, Lyytinen huoahtaa.
− Minussa on työnarkomaanin vikaa. Välipäivinä pitäisi olla vapaata, mutta ei ole mahdollista olla vastaamatta puhelimeen. Kotona on kuitenkin kiertuetta rauhallisempaa oleskelua. On teen keittelyä ja sisustuslehtien pläräämistä.
– Nukun päiväunia ja yritän laiskotella, mutta olen huono laiskottelemaan. Usein menen metsään patikoimaan, koska tykkään siitä. Suhde luontoon on hyvä palauttaja.
Uusi levy täynnä tunteita
Vuonna 2019 Lyytisellä oli 130 bändikeikkaa, ja niistä 70 prosenttia ulkomailla. Esiintymisiä on uran aikana ollut Intiassa asti sekä Toronton Jazz Festivalilla.Lahjat on huomattu maailmankuulujen muusikoiden parissa. Esimerkiksi Tom Jones ja Robert Plant ovat ottaneet Lyytisen keikoilleen lämmittelijäksi. Kesällä 2018 hän esiintyi Carlos Santanan kanssa Helsingin Kaisaniemessä 20 000 ihmiselle. ”Oli inspiroivaa nähdä hänen soittavan. Se oli tulevaisuudesta, ja pidän tulevaisuudesta”, totesi Santana myöhemmin.
− Se, kun 50 vuoden uran tehnyt amerikkalainen ikoni ottaa suomalaisen kitaristin lavalle kanssaan, on upein wau-kokemukseni, Lyytinen vahvistaa.
− Tiedän, että olemme oikealla polulla, ja asioita on tehty oikein, hän miettii.
Päämäärätietoisuus ja kunnianhimo ovat olleet tärkeitä avuja. Lyytisen sanoin speksit olivat selkeät kauan sitten.
− Tämän kaiken eteen on tehty aika paljon töitä. Yläasteella menin koulun jälkeen kotiin soittamaan viulua ja tein siitä pakolliset peruskurssit 14-vuotiaana. 15-vuotiaan innolla minulla oli vahva palo, että kitara on instrumenttini. Näin itseni kansainvälisenä artistina. Suomen rajojen ulkopuolella tekeminen ja kehittyminen kiinnostivat.
Julkaistut albumit ovat olleet virstanpylväitä. Uusin on saanut huippuarvioita.
− Se on ensimmäinen levyni pandemian jälkeen. Siihen on ladattu paljon tunteita.
Levyn nimikappale Waiting for Daylight kertoo ystävän menehtymisestä pitkäaikaisen sairauden jälkeen.
Last Girl ottaa kantaa koulukiusaamiseen. Kappaleessa lauletaan: ”En välittänyt siitä, että olin viimeinen tyttö, joka odotti vuoroaan. Miksi nämä tytöt pettivät toiveeni? Minussa ei ollut mitään vikaa, mutta minua kiusattiin” (toim. suom.).
Joulun tuntu
Viime viikolla alkanut joulukiertue Palefacen ja Emilia Siscon kanssa saapuu Tampereelle 14. joulukuuta. Blueskaravaani kulkee jouluteemalla viidettä kertaa, ja keikkoja on 13 paikkakunnalla. Aiempina vuosina Lyytisen joulukonsertissa ovat olleet mukana muun muassa Aija Puurtinen ja Sami Saari.− Nytkin mietin, mikä olisi yllätyksellinen setti, ja kenen kanssa olisi magein tehdä. Ikinä minulla ei ole ollut räppäriä keikoilla, niin nyt on.
− Paleface esiintyy hyvin erilaisissa kokoonpanoissa ja on tosi sydämellisen oloinen tyyppi. Emilian olen tuntenut kymmenkunta vuotta. Hän on upeaääninen laulaja. On tosi kiva tuoda hänet näihin saleihin.
Joulukonsertissa kuullaan muutakin kuin joulumusiikkia, kuten Lyytisen omia ja solistivieraiden kappaleita vuosien varrelta. Setissä on rokkia, bluesia, räppiä ja joulua.
− Luvassa on yhteisöllinen rokkikonsertti, jossa on joulun tuntu. On Elvistä ja Chuck Berryä.
Tutuista ja tuntemattomammista joululauluista kuullaan rokkaavia sovituksia. Lyytinen esittää yhden hänen lempijoululauluistaan, Heinillä härkien.
− Lauloin sitä jo lapsena. Se kaunis, upea kappale, hän perustelee.
Tampereen joulukonserttia ei kuulla kirkossa, vaan Tampere-talossa, mutta kirkkojen harras tunnelma puhuttelee Lyytistä. Erityisen vaikutuksen on tehnyt Leipzigissä sijaitseva Thomaskirche, jossa J. S. Bach työskenteli kanttorina 1700-luvulla. Kirkko on Bachin hautapaikka.
− Käyn katsomassa kirkkojen arkkitehtuuria ja maalauksia. Siihen pitää varata keikkareissuilla aikaa. Jos on viisikin minuuttia ylimääräistä, käyn kirkossa. Se on hengellinen kokemus, josta saa hyvän ajatuksen voimaa.
− Kirkossa ihmiset ajattelevat ja sanovat hyviä asioita toisilleen. Se on lohduttava ajatus, Erja Lyytinen muistuttaa.
Hetkessä olemista
Kun kiertävän muusikon elämästä noin puolet kuluu poissa kotoa, tarkoittaa se pitkiä aikoja erossa olemista rakkaista.− Oma perhe, lapset, läheiset ja ystävät ovat tärkeintä elämässäni. Ystävillekin tulee soiteltua kiertueelta, Lyytinen kertoo.
Arkipäivän kohtaamiset ventovieraidenkin kanssa ovat arvokkaita. Taannoin Lyytinen törmäsi pariin, joka on ollut 60 vuotta yhdessä.
− Yritän olla silmät auki, että saisin erilaisista kohtaamisista enemmän irti, hän aloittaa.
Lyytinen halusi tietää, mikä parin pitkän liiton salaisuus oli.
− He sanoivat, että itselleen rehellisenä oleminen on kaikkein vaikeinta. Onni tulee siitä, että pyrkii elämään omien arvojen mukaisesti ja rehellisenä itselleen.
Lyytisen elämänarvoissa kuuluu kiitollisuus.
− Uskon vahvoihin tunteisiin ja tietynlaiseen ajatusmaailmaan. Joka päivä pitää nauttia elämästä ja annetuista hetkistä. Eilinen meni jo, ja huomista ei voi miettiä liikaa.
– Hetkessä olemista pyrin toteuttamaan lavallakin. Lavalla olen vain yleisöä varten. Se on joka kerta uniikki kokemus.
Kotona huomion saavat alakoulua käyvät kaksospojat. Heille linjat ovat auki myös äidin ollessa maailmalla.
− Näille vastataan aina, Lyytinen sanoo sen jälkeen, kun puhelin on soinut kesken kuvan ottamisen, ja olemme kuulleet hetken äiti-puhetta.
Muutaman viikon päästä kalenterissa on joululoma. Joulu merkitsee Lyytiselle rauhoittumista ja hiljentymistä. Silloin tavataan läheisiä, syödään hyvin, ollaan rennosti ja vältetään stressaamista.
− Joulu on kiva, kun on aikaa yhteisololle. Välillä vietän kaverijouluja, välillä olemme perheen kanssa Itä-Suomessa. Tänä vuonna voisi olla kiva olla suvun ja perheen kanssa, Lyytinen suunnittelee.
− Joulu on yrittäjälle oikeasti hyvä hetki pitää lomaa. Ei tarvitse stressata joulusiivousta, kunhan vähän imuroi. En ole myöskään joulupöydän laittaja, mutta laitan kivoja ruokia, joista voi nauttia.
– Jouluni on fiilistelyä, hyggeilyä ja tunnelmaa. On ihanaa, kun koko maailma hiljenee.
Teksti: Elisa af Hällström
Kuvat: Hannu Jukola
Joulukonsertti Erja Lyytinen & friends: Blue Christmas 2022 Tampere-talossa 14.12.
Erja Lyytinen
- 46-vuotias kitaristi, artisti, lauluntekijä, musiikin maisteri
- syntynyt Kuopiossa, asuu Helsingissä
- perheessä kahdeksanvuotiaat kaksospojat
- julkaissut 17 albumia, uusin Waiting for the daylight (2022)
- ensimmäinen Sibelius-Akatemiassa sähkökitaraa pääaineena opiskellut nainen
- Guitar World -lehden Paras kitaristi -äänestyksen toinen sija vuonna 2020
- ensi vuonna kiertue Suomessa, Saksassa, Norjassa, Ranskassa ja Kanadassa
- pitänyt videopäiväkirjaa Ylen Puoli seitsemän -ohjelmassa
- harrastaa vaeltamista, kuntosalia ja teehifistelyä, lempiteet matee ja vaniljainen Early Grey
- Oho! Kiipesi viime kesänä Lofooteilla bändikaverin kanssa kahdeksassa tunnissa Himmeltinden-vuorelle (931 metriä)