Vastaan laulamisesta vain yleisölle ja Jumalalle

– Hinni on tarkka pihasta, hymyilee Pentti Hietanen, 60, ja viittaa vaimoonsa Heini Kivimäki-Hietaseen. Hän itse on juuri kurvannut pihaan pitkäksi venähtäneestä palaverista.

 
– Tapasin erään lesken, hän lausahtaa.

On tavallinen arki, johon on kuulunut siunaustilaisuuden musiikista päättäminen. Hietanen katsoo lempeästi ahkerointia helteessä ja johdattelee vieraat alas rantaan.

– Olen tällä kertaa saunanlämmittäjä ja mulle jää nämä raskaammat työt, hän esittelee haloilla äärilleen täyttämäänsä kottikärryä. Tavoite on, ettei yksikään halko putoa kuormaa kuljettaessa. Juuri eilen se on onnistunut. 

Poika varjoiselta kujalta

Pentti Hietanen tunnetaan samettisesta lauluäänestä. Hän on keikkaillut jo 35 vuotta.

– Minullahan ei ole mitään muuta ammattia. On vain teoskohtaisia kiinnityksiä, ja olen tyytyväinen tästä tavasta tehdä. Järjestelmällisestä luonteesta on apua epäsäännöllisessä työssä, johon kuuluu matkustelua. Tuotannon pitää olla kunnossa, se takaa rauhan keskittyä harjoittelemiseen, hän toteaa freelancerin arjesta.

Jossain vaiheessa charmikas olemus näkyi usein televisiossa, ja muistetaan hänet näyttämöltäkin. 90-luvun päärooleja olivat Helsingin Kaupunginteatterin Les Misérablesin Jean Valjean ja West Side Storyn Tony. Hietanen teki Tony-vierailun Salzburgin Landestheateriinkin ja paikkasi roolia melkein lennosta Tampereen Teatterissa.

– Toivottavasti on terveyttä, koska haluan yhä ihmisille laulaa, Hietanen pohtii.

– Ei ole itsestäänselvyys astua yleisön eteen. Täytyy pitää itsensä kunnossa ja uskaltaa ja haluta ylittää joka kerta kynnys. Sen olen oppinut, että pitää tehdä rennosti. Pitää jännittää, mutta ei pelottaa. Pitää näyttää siltä, että toi vaan heittää tuosta noin vain ja sisällä oleva tulee vapaasti ulos, hän tarkentaa.

Laulamiseen on ollut vetoa pienestä asti. Kun Pentti oli kymmenen, äiti nauhoitti poikansa laulua kasetille. Myöhemmin äänitettä hyödynnettiin, ja Hietanen lauloi itsensä kanssa dueton albumille Con Amore. Kyseessä oli isojen sukupolvien hyvin tietämä italialainen käännösiskelmä Poika varjoiselta kujalta. Sen jälkeen plakkariin on kertynyt monenlaisia konsertteja, dream teamejä ja tyylilajeja.

– Nuorena tuli painettua ja mentyä kädet levällään, mutta ei koko ajan voi olla sata lasissa. Mitä enemmän ikää tulee, sitä vähemmän esiintyessään tekee ja sitä enemmän koskettaa, Hietanen on huomannut.

Totta haaveesta

– Mulla oli vuosia haaveissa levy rock-klassikoista. Täällä rantamökissä se tehtiin vihdoin livenä kolmessa päivässä. Varmasti halvin tuotanto ikinä, Hietanen kertoo unelmastaan.

Mukana olivat hyvä ystävä Heikki Hela, suosikkikitaristi Jari Nieminen ja bassossa Harri Rantanen.

Speedy Saarinen äänitti pukuhuoneessa, Hietasella oli eristetty tila nurkassa.

– Tässä oli Nykäsen Anssin rummut, Hietanen viittoilee.

On the Rocks (2005) soi sen jälkeen keikoilla, joista Pakkahuoneen veto televisioitiin.

– Radiossa levyä ei ole juuri soitettu, solisti harmittelee.

Hän koki, ettei yhden kategorian laulaja saisi hyppiä genreissä. Vain vähän ennen viihdemusiikkia sisältävä debyytti Katseesi kertoo sen oli otettu hyvin vastaan. Yhteensä albumeja on kymmenen. Niistä kaksi on joululevyjä, ja kaksi kultaa ja yksi platinaa myynyt levy. Puhutaan kymmenistä tuhansista myydyistä levyistä.

– Mutta kuka enää ostaa levyjä, vastaa Hietanen kysymykseen aikeista tehdä uusi albumi.

Ihana ooppera!

Tampereella syntynyt Pentti Hietanen sanoo päässeensä Tampereen Konservatorioon ihan pystymetsästä, eikä opettaja Raija Roivainen päästänyt vähällä:

– Saatoin olla monta kertaa viikossa Raijan tunnilla.

Hietaset opiskelivat laulua samaan aikaan ja kouluttautuivat ulkomaillakin, muun muassa kuuluisan ruotsalaisen tenorin Nicolai Geddan johdolla.

– Sanoin Hinnille, että sä oot niin nopea oivaltamaan ja paketoimaan kaiken, että rupea kouluttamaan mua. Ja niin tehtiin, tenori kertoo.

Oopperan laulaminen on jäänyt, mutta on kiva muistella, kuten päivää Savonlinnassa. 26-vuotias mestarikurssilainen sai erikoisen pyynnön puhelinkoppiin.

– Sanottiin, että tuu tänne linnaan, olet ainoa, joka pystyy paikkaamaan. Lääkäri kielsi Ruohosen Seppoa laulamasta, toista tenoria ei tavoitettu. No, Seppo käveli Aidan Radamesin näyttämöllä, minä lauloin montusta ja lopuksi kävin farkuissa kumartamassa. Se oli uutisissa ja lehdetkin kirjoittivat, hän virnistää.

–  Mä rakastan niin paljon oopperaa, hän huudahtaa heti perään.

Hietanen ei peittele suhdettaan yläkertaankaan, eikä kirkossa kohtaamiaan ennakkoluuloja, ”kun se laulaa tota rokkia”.

– Katsokaa nyt mua. Olenko mä jotenkin rock-laulajan näköinen, hän kysyy.

Ihan gospelia

Pentti Hietasella on noin sata keikkaa vuodessa, osa sotilassoittokuntien kanssa. Lisäksi Hietaset esiintyvät yhdessä ja aikuisten lastensa Iinan ja Roosan kanssa.

– Tytöt kyllä hurmaavat aina yleisön, ovat niin hyviä laulajia, isä kehuu.

 Syyskuussa vanhemmat esiintyvät Sana soi -illassa Tampereen tuomiokirkossa.

– On ihanaa, kun pyydetään hengellisiin tilaisuuksiin. Toivoisin, että ihmiset tulevat avoimesti juttelemaan. Rakastan yleisöä, Hietanen sanoo.

Tuomiokirkossa kuullaan pariskunnan suomentama Carousel-musikaalin helmi, You’ll Never Walk Alone. Englanninkielinen versio tunnetaan Liverpool FC:n kannatuslauluna.

Oscar Hammarstein kirjoittaa tekstissään toivosta. Viesti on kulkea läpi sateen ja pimeää pelkäämättä, ja myrskyn jälkeen näet kultaisen taivaan.

– Sehän on ihan gospelia, Hietanen iloitsee.

Ohjelmassa on suomalaisiakin säveliä, kuten Pekka Simojen Hymni.

– Se on laulu, jolla on suuri merkitys minulle, Pentti Hietanen päättää.


Teksti: Elisa af Hällström

Pentti ja Heini Hietanen esiintyvät Sana Soi -illassa sunnuntaina 15. syyskuuta kello 18 Tuomiokirkossa. Illan teemana on Lohdun ja lupausten Jumala. Puhujavieraana on kirjailija, Suomen Raamattuopiston Säätiön metropolialueen johtaja Juha Vähäsarja. 
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Järjestäjinä ovat Tampereen tuomiokirkkoseurakunta ja Suomen Raamattuopisto.