Hengellisyyden ja seksuaalisuuden ristipaineessa

Hengellisyys ja seksuaalisuus ovat keskeinen osa ihmisyyttä. Mikäli nämä kaksi aluetta eivät ole tasapainossa keskenään, tilanne voi muodostua vaikeaksi. Pahimmillaan jopa kestämättömäksi.

Lumi Sammallahti iloitsee asenteiden muuttumisesta. Sammallahtea ja hänen naispuolista puolisoaan ei enää katsota pitkään, kun he asioivat vaikkapa kaupassa.

Lumi Sammallahti työskentelee Sateenkaariyhdistys Malkus ry:n Taakasta voimavaraksi -hankkeessa. Keväällä Tampereella toimintansa aloittanut valtakunnallinen projekti pyrkii siihen, että yhä useampi hengellinen ja hengellisessä yhteisössä elävä sateenkaari-ihminen olisi entistä paremmin sinut itsensä kanssa.

– Hengellisyys saattaa olla seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajalle pahimmillaan valtava taakka. On hurjaa, miten suurta itseinho ja tarve muuttaa itseään voivat olla. Yritämme nyt auttaa löytämään tapoja olla ja elää niin, että kaikki tärkeät puolemme ja kokemuksemme voisivat olla olemassa, Sammallahti kertoo.

Keskeinen näkökulma on vertaistoiminta. Hanke pyrkiikin luomaan erilaisia vertaisuuden muotoja, ja tukemaan jo toimivia verkostoja.

– On hyvin tärkeää, että ympärilläsi on ihmisiä, jotka ymmärtävät sinua. Joku on esimerkiksi saattanut kuvitella olevansa ainoa vanhoillislestadiolainen transsukupuolinen tai helluntailainen homo.

Kaapissa monien asioiden vuoksi

Hengellisyyteen ja seksuaalisuuteen liittyvät taakat voivat koskettaa myös yhteisöjä. Kun ihminen menee johonkin hengelliseen ryhmään, hänellä tulisi olla siellä tilaa sellaisena kuin hän on.

– Hengellisissä piireissä tulisi tiedostaa, että siihen voi kuulua myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen edustajia. Heidät pitää ottaa huomioon, kuten mikä tahansa vähemmistöryhmä. Hankkeemme tarjoaakin uskonnollisille yhteisöille koulutusta sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuudesta sekä apua tämän asian kohtaamiseen, Sammallahti toteaa.

Kolikolla on myös toinen puoli. Aina ei välttämättä ole helppoa olla hengellinen ihminen sateenkaariyhteisöjen sisällä.

Sateenkaariväen keskuudessa voi jopa esiintyä vihamielisiä asenteita uskontoja kohtaan.

– Pahimmillaan joku voi joutua olemaan kaapissa oman uskonsa kanssa. Haluammekin lisätä tietoisuutta hengellisyyteen liittyvistä kysymyksistä esimerkiksi Setan jäsenjärjestöjen sisällä. Ei voi olla niin, että ihminen joutuu heittämään hengellisyytensä romukoppaan, jotta voisi elää ”homoelämää”.

Yhteisö kääntyi taakaksi

Lumi Sammallahdella on henkilökohtaistakin kokemusta sellaisesta hengellisyydestä, joka kääntyi keskeisestä voimavarasta musertavaksi painolastiksi.

– Olin nuorempana useita vuosia mukana eräässä uushindulaisessa yhteisössä. Alussa se oli hyvin turvallinen ja ihana joukko. Koin saavani siellä kasvua.

Yhteisön myöhemmin jättänyt Sammallahti tarkastelee tuota aikaa nyt aivan toisessa valossa.

– Olimme henkisesti erillämme muusta maailmasta. Kyseessä ei ollut mikään kupla, vaan hyvin vahvaseinäinen laatikko.

Uushindulaisten parissa hän joutui kohtaamaan myös seksuaaliseen identiteettiin liittyviä kysymyksiä. Ennen yhteisöön liittymistään Sammallahti koki itsensä biseksuaaliksi.

– Siellä kuitenkin ”eheydyin” heti alussa heteroksi. Ajattelin niin, että minulla on vain ollut joitakin negatiivisia voimia, jotka ovat synnyttäneet kiinnostusta myös naisia kohtaan. Nuo väärät ajatukset on mahdollista hiljentää meditaatiolla.

Valinta oli pakko tehdä

Lumi Sammalahde eli hetken elämästään Intiassa järjestetyssä avioliitossa.

Yhteisön keskuudessa Lumi Sammallahti tunnettiin pitkään hyvänä ja omistautuneena joogina. Hän jopa suostui järjestettyyn avioliittoon intialaisen miehen kanssa. Pari tapasi toisensa vasta muutama päivä ennen häitä.

– Asuin hänen kanssaan vähän aikaa Intiassa.

Sammallahti muistelee tuon ajan olleen hyvin ahdistavaa. Hänen mielensä oli tavallaan jakautunut; oli lahkominä, ja sitten se oikea minä.

– Aluksi ne kaksi olivat keskenään samaa mieltä, mutta myöhemmin asia muuttui. Päässäni oli käynnissä jatkuva dialogi. Oli pakko tehdä valinta, tai olisin tullut hulluksi. Päätin lopulta jättää yhteisön.

Paluu lapsuuden uskoon

Sammallahti palasi Intiasta Suomeen ja jatkoi opiskelujaan yliopistossa.

– Siellä ihastuin miespuoliseen opettajaani. Eroa intialaisesta miehestäni ei ollut byrokratian takia helppo saada, mutta parin vuoden jälkeen se onnistui.

Hän pääsi lopulta liukumaan pois hengellisestä yhteisöstään ilman suurta painostusta.

– Toki loppuvaiheessa sain kuulla ikäviä kommentteja, koska olin avioliitosta eroamalla toiminut yhteisön sääntöjä vastaan.

Nyttemmin Lumi Sammallahti on palannut takaisin lapsuutensa turvalliseen evankelis-luterilaiseen kirkkoon.

– Käyn mielelläni eri messuissa ja Aleksanterin kirkon Avoimessa kirkossa, joka on sopivasti kotimatkani varrella. Myös Sateenkaarimessu on minulle tärkeä.

Teksti: Vesa Keinonen
Kuvat: Hannu Jukola

Palaa otsikoihin