Osataanko pääsiäisenä iloita?

Tampereen seurakuntien nuorten aikuisten toiminta Uusi Verso järjestää riemukkaan ja kuplivan jumalanpalveluksen Aleksanterin kirkossa. Uskaltavatko suomalaiset pääsiäisenä myös iloita, nuorten aikuisten pastori Ralf-Erik Friman?

− Vastaus riippuu näkökulmasta. Monelle suomalaiselle pääsiäinen tarkoittaa ehkä lähinnä vapaapäiviä vaikkapa ulkoilun tai laskettelun merkeissä, ja pääsiäiseen liittyy siksi positiivisia ja iloisia mielikuvia.

− Kirkollisessa yhteydessä pääsiäissunnuntai on kirkkovuoden suurin ilon päivä, mutta kyllä esimerkiksi jouluna osataan ja uskalletaan iloita voimakkaammin. Paaston, hiljaisen viikon ja pitkäperjantain tunnelma dominoi helposti koko pääsiäisen viettoa.

Entä jos iloitsee vääränä päivänä?

− Iloitahan voi koska vain − ja jos kokee iloa, niin ei sitä kannata peittää tai hävetä! Pitkäperjantai ja pääsiäissunnuntai ovat kristityn elämässä koko ajan läsnä todellisuutena. Kyllähän sekä Jeesuksen risti että ylösnousemus kertovat Jumalan syvästä rakkaudesta meitä kohtaan, vaikka ristinkuolema ja siihen johtaneet tapahtumat ovat hirveitä.

− Risti pysäyttää ja järkyttää, mutta muistuttaa myös, että minua rakastettiin ja rakastetaan niin paljon, että puolestani oltiin valmiita kuolemaan. Siitä voi kiittää ja iloita myös pitkäperjantaina.

Mitä ajattelet virpomisesta?

− Itse pidän virpomista hauskana ja mukavana juttuna. Erityisen hienoa on, kun lapset ovat panostaneet vitsoihin ja asuun. Se tuo iloa ja siitä ilosta antaa mielellään jonkin palkan. Palmusunnuntai ja välitön maksu, ne ovat omat preferenssini.

Jääkö pääsiäinen juhlana joulun jalkoihin?

− Suomalaisessa kansankirkollisuudessa pääsiäinen jää ehdottomasti joulun jalkoihin, ainakin jos mittarina käyttää ihmisten kirkossa käyntiä sekä juhlan näkymistä kaupungilla ja yhteiskunnassa.

− Kun asuin Kreikassa, asetelma oli toisin päin tai vähintään 50−50. Muu elämä pysähtyi pääsiäisenä, kaduilla ja kodeissa valmistettiin pääsiäislammasta, koko kylä oli kirkonmäellä pääsiäisyönä kuulemassa julistuksen "Khristos anesti!", Kristus on ylösnoussut! "Pääsiäisenä ja sen jälkeisenä aikana kaupassakin yleisimmäksi tervehdykseksi vaihtui "Kristus on ylösnoussut!" perinteisen moikkaamisen sijaan.

− Olen itsekin pohtinut, miksi Suomessa laajasti ottaen pääsiäisen vietto jää joulun jalkoihin. Onko kyse siitä, että joulu on otollisemmassa kohdassa vuotta, kun syyskausi on ohi ja päivät alkavat pitenemään, eli hyvä kohta tauolle ja juhlalle? Tai siitä, että joulun kristillinen sanoma on mukavampi ja kliinisempi verrattuna pääsiäiseen?

− Suloinen lapsi seimessä on miellyttävämpi ja helpommin ymmärrettävä kuva kuin ristillä kuoleva kidutettu mies. Lopulta Jeesusta kuitenkin juhlitaan jouluna pääsiäisen takia, ja joulussa on pääsiäisen kaiku. Kärjistäen voisi sanoa, että jouluna ei ollut kristinuskoa, vaan se syntyi pääsiäissunnuntaina.

Miten saada iloa näkyviin messuissa?

− Uuden Verson pastorina voin luvata, että sukellamme pääsiäissunnuntaina rohkeasti kohti iloa, mutta emme ole iloitsemisen mestareita! Aiomme kuitenkin harjoitella ja harjoittaa iloitsemista.

− Rento ja hyväksyvä ilmapiiri vapauttaa kokemaan ja ilmaisemaan tunteita, joten ilmapiiriin on hyvä panostaa. Lisäksi on helpompi osallistua iloitsemiseen, kun se on kaikkien yhteinen juttu: arempikin saattaa uskaltaa lähteä mukaan, kun saa hukkua joukkoon. Myös erilaisille ilon tasoille on hyvä tehdä tilaa: kevyelle hetken iloisuudelle, elämän hyvistä puolista kumpuavalle onnellisuudelle, sekä syvälle ydinilolle.

− Ydinilo on sitä, joka ei ole riippuvainen elämämme olosuhteista, saavutuksistamme tai tekemisistämme. Se on iloa, jonka vain Jumala voi lahjoittaa. Ja sen ilon on mahdollista olla meissä ja kulkea elämän perusturvana silloinkin, kun muut ilon kerrokset ovat rappiolla.

Millainen väline tanssi on ilon välittäjänä?

Iloisessa pääsiäismessussa tanssielämyksen luo Verso Dance Collective, josta kysymykseen vastaavat Tiina Valonen, Hanna Kahrola, Maria Vuorinen ja Mari Vuorisalmi:

− Kokonaisvaltainen. Tanssilla voi välittää monia eri tunteita, kuten iloa. Laajemmin tanssi voi olla tunteiden lisäksi asioiden tai sisältöjen välittäjä, kommunikaatiokeino sellaiseen, mitä ei voi tai on vaikea sanoittaa. Kuten Jorma Uotinen on sanonut: "asiat ja tunteet, joita ei voi sanoittaa, ne täytyy tanssia".

Mitä Verso Dance Collectivelle kuuluu?

− Olemme vasta aloittaneet, ja toiminta on muotoutumassa ryhmäläisten toiveiden pohjalta. Tuleva pääsiäistapahtuma on ensimmäinen produktio, johon Verso Dance Collective osallistuu. Ennen Verso Dance Collectivea meistä osa on ollut mukana Tulen ja valon joulu -tapahtumassa. 

Teksti: Asta Kettunen

Kuvat: Emil Bobyrev

Palaa otsikoihin