4.11.2020 9.20

Aloite haastaa suojelemaan metsiä

Tampereen seurakunnille suunnatulla aloitteella on tarkoitus vaikuttaa seurakuntayhtymän metsäpolitiikan linjauksiin pitkällä tähtäimellä.

Heli Heino päätyi aloitteen allekirjoittajaksi luonnonsuojelua edistävässä ryhmässä tutuksi tulleen henkilön pyynnöstä. Hänet vakuutti myös asiakirjan loppuun kerätty yli 60 lähdeviitteen luettelo.

– Sielullani allekirjoitan joka sanan, hän vakuuttaa.

Hänen mielestään hengellinen näkökulma luonnonsuojelussa on tärkeä.

– Lajien säilyminen on tärkeää, koska Jumala loi maailman kaikki lajit. Emme silloin voi pitää halpana edes yhtä hyönteislajia.

Hän muistuttaa lähimetsän olevan monelle hengellisen elämän paikka.

– Lähimetsät ovat lähikirkkoja, ja siihen ei avohakkuuaukea innosta. Jos on Jumalan luomistyön keskellä, on yhtä lähellä Jumalaa kuin kirkossa – ainoastaan seurakunta puuttuu.

Porissa syntynyt Heino sanoo olevansa juureton ihminen, koska isovanhemmat joutuivat evakkoon, eikä karjalainen perintö häpeän takia siirtynyt seuraaville sukupolville. Niinpä hän on ommellut ja koostanut itselleen arkiasun, jossa tuntee olevansa karjalainen.

Tampereelle hän muutti kymmenkunta vuotta sitten, ja heräsi ilmastonmuutoksen vaatimuksiin. Paikalliset metsät ovat hänellä jo sydämessä.

– En ole koskaan tiennyt, että seison seurakunnan metsässä. Kulkiessani olen nauttinut, tarkkaillut lintuja, kuunnellut ja katsellut.

Nainen syksyisessä maisemassa järven rannalla puun vieressä.
Heli Heinolla on taustalla uupumus omaishoitajana. Luonto antaa voimaa, ja sukuperintönsä tavoittamiseksi hän on ommellut ja koostanut itselleen arkiasun, jossa tuntee olevansa karjalainen. Kuva: Hannu Jukola

Tampere esikuvaksi

Tampereen seurakunnat voisivat Heinon mielestä toimia esikuvana sekä muille seurakunnille että julkisille metsänomistajille. Etujoukkoa tarvitaan.

– Hyvät tavat tarttuvat. Jos Tampereen seurakunnat toimivat esimerkillisesti, muut katsovat mallia.

– On tutkittu, että jos puolet ihmisistä käyttää maskia, loputkin alkavat käyttää, mutta se ensimmäinen puolikas on vaikea saada mukaan. Seurakunnat voivat olla luomassa yleistä painetta metsien suojelussa, Heino vertaa.

Tampereen seurakuntien jäsenenä hänestä on luontevaa lähteä vaikuttamaan sisältäpäin, kotoa pitäen.

– Miksei Tampereen seurakunnat voisi olla loistava helmi?

Planeetan ja ihmisten suojelua

Kaupungissa luontoa katselemaan pääsee Nyssellä.

– On hyvä tapa mennä vaikka linturetkelle, joita esimerkiksi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys PiLY järjestää. Sen jälkeen paikka onkin jo tuttu.

Huono puoli on, että metsä ei ole, eikä näytä, monimuotoiselta monessa paikassa.

– Talousmetsissä lajeja on vähän, ja kun puut on korjattu, alue joutuu huonoon tilaan. Ihmisten istutustoiminta on pelkkä laastari: maa heikkenee ja vesitalouskin menee kaaokseen. Senpä takia arvokkaimmat metsät pitäisi suojella lopullisesti – ja jätetään muutkin metsät rauhaan.

Heinon mielestä on tärkeää antaa rahaa tarvitseville paikallisille, mutta oma näkemys on yhä enemmän planeetallisella tasolla, onhan maan päällä vain yksi ihmiskunta.

–  Planeetan puolustaminen on minun vapaaehtoistyöni. Miten täällä sidotaan hiiltä, vaikuttaa siihen, miten elinkelpoisena pysyy vaikka Afrikka.

– Jos hävitämme jonkin lajin, kokonaisuus on vaaraksi varsinkin niille, jotka jo nyt elävät puutteessa. Kun suojelemme planeettaa, suojelemme ihmistä.

Myöskään uuden maan ja uuden taivaan odotus ei voi olla syy siihen, että käännetään selkä kärsiville ihmisille tässä ajassa, tai tuleville sukupolville.

Järven edessä näkyy muutama puun lehti ja takana on kuusimetsää.
Julkujärven maasto on kaunista, ja siellä on myös komeaa metsää. METSO-ohjelmaan liitetty alue on järven jyrkässä rinteessä oleva palsta, jossa on vanhoille metsille tyypillisiä lajeja, kuten kämmeköitä. Kuva: Asta Kettunen

Haaste keski-ikäisille

Heino aavistelee ikäistensä ihmisten tuhoavan luontoa vähän vahingossa. Hän haastaa erityisesti oman ikäisiään ihmisiä tekemään täyskäännöksen.

– Keski-ikä on loistava aika tehdä muutos elämään. Silloin on jo rohkeutta, viisautta ja radikaalisuutta – minun mielestäni keski-ikäiset ovat radikaalimpia kuin nuoret. Ei saa jäädä syyllisyyden alle, vaan täytyy lähteä mukaan ratkaisemaan ilmastokriisiä.

–  En osoita sormella kenenkään yksittäisen ihmisen elämäntapaa, koska kokonaisuus ratkaisee. Jollekin auto on välttämätön, toinen on lihansyöjä tai lentoturisti; jokainen ratkaiskoon sydämessään, miten kohtelee planeettaa, joka on meidän kaikkien yhteinen.

Kun perhe suunnittelee tulevaisuuttaan, pöytään pitäisi hänen mielestään ottaa myös planeetta esimerkiksi suunniteltaessa seuraavaa kesälomaa tai auton hankintaa.

– Jos päätös on hyvä planeetan kannalta, se on hyvä myös lähimmäiselle.

Heino huomauttaa, että siitä saa myös palkinnon: kun alkaa ottaa planeetan huomioon omassa elämässään, ahdistus poistuu.

Hän kysyy jopa, että koska alkukirkossa puhuttiin myös taloudesta, olisiko sieltä ammennettavissa jotain, joka poistaisi pääomavaltaisen talousjärjestelmän viat.

Avohakkuista luovuttava

Aloitteessa esitetään luopumista metsien avohakkuusta ja maan muokkauksesta ja siirtymistä käyttämään jatkuvaa kasvatusta. Metsänhoidolliset toimenpiteet olisi rajoitettava minimiin. Harvennushakkuista, uusien metsäteiden rakentamisesta ja vanhojen väylien leventämisestä tulisi virkistysmetsissä luopua kokonaan.

Seurakuntia vaaditaan lopettamaan soiden ja kosteikkojen ojitus, ojien perkaus ja täydennysojitus sekä ennallistamaan ojien täyttämisellä jo ojitetut alueet. Metsien käyttäminen uudisrakentamiseen tulisi lopettaa.

Lisäksi esitetään metsien suojeluasteen nostamista kansallisen biodiversiteettiohjelman mukaisesti vähintään 17 prosenttiin. Erityisen arvokkaat biotoopit olisi rauhoitettava kokonaan.

Suojelua esitetään Kiikkiseen ja Valkamaan sekä Haukkavuoren kahdelle pienelle alueelle Teiskossa.

Perusteluissa vedotaan sekä luontoarvoihin ja virkistykseen että esimerkin voimaan ja Raamattuun. Myös hiilineutraalisuustavoite mainitaan.

Heino uskoo, että aloite otetaan vakavasti.

– Olen rauhallisin mielin tämän asian kanssa. Meillä on täysi luottamus, että meitä kuunnellaan.

Vastaavanlainen aloite, numero 15433, on tehty Tampereen kaupungin metsien puolesta. Sen voi allekirjoittaa Kuntalaisaloite.fi -palvelussa.

Männyn kuoresta osa on poissa ja rungosta kasvaa sieni. Taustalla siintää järvi.
Julkujärven rannan kasvustoa. Kuva: Asta Kettunen

Metsää reilut 200 hehtaaria

Kun Tampereen seurakuntayhtymän ympäristöohjelmaa vuosille 2018–2022 hyväksyttiin, seurakuntayhtymän oli metsiä noin 300 hehtaaria. Alue on supistunut reiluun 200 hehtaariin Kauppi-Niihaman noin 82 hehtaarin alueen myynnin seurauksena.

Alasjärven rannassa Lahnakallion ympärillä luonnonsuojelulain perusteella suojellusta lehtoalueesta osa sijaitsi ennen myyntiä seurakuntien mailla. Alasjärven pohjoispuolen lisäksi kaupungille myytyyn alueeseen kuului Hepovuoren luoteispuolinen notko. Nämä alueet mainittiin arvokkaina alueina seurakuntayhtymän metsistä vuonna 2012 teetetyssä luontokartoituksessa.

Seurakunnilla on Pirkanmaan metsäkeskuksen hyväksymä metsäsuunnitelma vuosille 2017–2026. Metsät on ryhmäsertifioitu PEFC-järjestelmällä. Jatkossa selvitetään mahdollisuus seurakuntien metsien liittämiseen FSC-sertifioinnin alle, päätti yhteinen kirkkoneuvosto lokakuun alun kokouksessaan.

Suunnitelmaan on merkitty reilu kymmenen metsälain mukaan suojeltavaa kohdetta. Luonnonsuojelulain mukaan suojeltuja kohteita ovat Naturaan kuuluva Luodon saari sekä Ilkon leirikeskuksen ja Pitkäjärven välinen alue.

Pirkanmaan ympäristösuojelupiirin kanssa aloitetulla lahopuuprojektilla pyritään lisäämään luonnon monimuotoisuutta. Kalevankankaan hautausmaalta on siirretty jalopuiden lahorunkoja Särkijärven rantaan.

Metsäsuunnitelman pohjalta on esitetty alueita METSO-ohjelmaan. Niistä ohjelmaan on liitetty Julkujärven alueella sijaitseva 5,7 hehtaarin ala.

Metso-ohjelmassa eli Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelmassa suojelulla tarkoitetaan yksityisen suojelualueen perustamista tai alueen myymistä valtiolle luonnonsuojelutarkoituksiin. Julkujärven metsäalue jäi seurakuntayhtymän omistukseen.

Kirkkohallituksen maankäyttöpäällikkö Harri Palo totesi tämänvuotisilla kirkon ympäristöpäivillä, etteivät toiveet esimerkiksi jatkuvasta kasvusta ja pehmeämmistä menetelmistä toteudu, jos niitä ei ole otettu huomioon metsäsuunnitelmassa.

Seurakunnilla on Suomessa metsiä kaikkiaan 176 000 hehtaaria. Luken selvitys seurakuntien omistamien metsien toimimisesta hiilinieluina ja -varastoina valmistuu vuoden loppuun mennessä.

Teksti: Asta Kettunen

Otteita aloitteesta:

  • Monille luonnontilainen lähimetsä on tärkeä hengellisen elämän paikka, usein jopa tärkein tila pyhyyden ja Jumalan läsnäolon kokemiselle.
  • Metsän sielunhoidollinen ulottuvuus on aika huomioida myös seurakuntayhtymän metsäpolitiikassa
  • Suojelemalla omistamiaan metsiä seurakuntayhtymä antaisi vahvan signaalin tämän uskonsa mukaisen vastuun kantamisesta.



Palaa otsikoihin