4.10.2023 10.10

Ilkon alueen kaava ottaa luonnon paremmin huomioon

Käytöstä poistuneen Ilkon kurssikeskuksen alueella asemakaavoitusta on muokattu luonnon paremmin huomioon ottavaan suuntaan. Kaikki eivät silti ole lopputulokseen tyytyväisiä.

Joukko ihmisiä kuljeskelee liejuisella soratiellä vesisateessa sadevarusteet päällä. Taustalla on pari kaadettua puuta ja rakennustyömaata.
Tampereen seurakuntien ympäristötoimikunta tutustui Ilkon leirikeskuksen ja lähimaaston rakentamiseen Tampereen ja Kangasalan rajalla sekä ja tapasi alueen aktiivisia toimijoita.

Asemakaavoituksen luonnoksesta saadun palautteen perusteella alueella on tehty lisäselvityksiä ja muutettu myös kaavan sisältöä luontoarvojen säilyttämiseksi ja alueen erityisyyden huomioimiseksi, sanoo Tampereen seurakuntien kiinteistöjohtaja Heikki Päätalo.

– Rakennusoikeutta on vähennetty reilut 10 prosenttia. Myös hulevesien käsittelyyn sekä vanhojen puiden ja kivikaivojen säästämiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

Aiemmassa kaavaluonnoksessa oli viisi kerrostaloa, joissa olisi ollut asuntoja enintään 200 asukkaalle. Nyt kerrostaloja on jäljellä neljä, sillä lähimpänä jyrkkää rinnettä sijainnut talo on poistettu. Muitakin rakennuksia on siirretty kauemmaksi kallion reunalta. Jäljelle jäisi noin 9000 kerrosneliömetriä.

Suojellun Wikholmin huvilan, Tuulan tuvan ja kappelikellarin lisäksi myös lampisauna säilyy. Yhteiseen käyttöön jäävät muuan muassa näköalatasanne, reitit maastoon ja käynti jyrkänteen portaille. Alueelle on tulossa myös kaikille avoin leikkipaikka.

– Kaikki palaute otetaan ilolla vastaan, jotta näkökulmat voidaan ottaa huomioon hankkeen jatkovalmistelussa, Päätalo painottaa.

Kerrostalojen lisäksi seurakuntien mailla sijaitsee viisi omakotitonttia. Ilkontien eteläpuolelta on myyty kaikki neljä tonttia, joista rakenteilla on nyt kolme. Seurakuntayhtymällä on lisäksi yksi kaavoitettu rakentamaton tontti Auertien ja Ilkontien muodostamassa kolmiossa.

– Sitä ei tässä vaiheessa myydä eikä rakenneta. Mahdollista myyntiä ja rakentamista tulee joka tapauksessa edeltämään jonkinlainen hydrologinen selvitys, jolla voidaan varmistua, että rakentaminen on mahdollista häiritsemättä Ilkontien alapuolen lehtoalueen luontoa, Päätalo kertoo.

Takana on vanhanaikainen koristeellinen puurakennus. Sen edessä syystakkiin pukeutunut henkilö on selin rakennukseen ja kuvaa matkapuhelimella.
Ilkon jugend-tyylisen kansallisromanttisen huvilan rakennutti tamperelainen tehtailija Atte Wikholm todennäköisesti vuonna 1899.

Tampereen seurakunnat on luopunut Ilkon leirikäytöstä. Kurssikeskusta tontteineen yritettiin aiemmin myydä kokonaisuutena, mutta tarjouksia ei tullut, jolloin päädyttiin kaavalliseen kehittämiseen.

Yhteinen seurakuntaneuvosto hyväksyi vastikään kurssikeskuksen alueen kaavaehtoisen esisopimuksen jatkamisen rakennusliike Jatke Pirkanmaan kanssa vuoden 2025 loppuun.

Vaihtoehdot puuttuvat

Yhteisen kirkkovaltuuston ja Messukylän seurakuntaneuvoston jäsen Sirpa Kuusela kutsuu muutoksia jopa viherpesuksi, mutta korostaa, ettei arvostelu kohdistu henkilöihin, vaan itse asiaan.

– Viidennen talon kerrosneliöitä on lisätty neljään jäljellä olevaan, ja tämän hetken tavoite on 9400 kerrosneliötä. Taloja siirrettiin muutama metri tietä kohti. Sauna lammen rannalla suojellaan. Muut rakennetun ympäristön suojeltavat kohteet olivat jo ensimmäisen vaiheen viitesuunnitelmassa.

– Hulevesisuunnitelmat ovat vielä keskeneräiset, ja ongelmana on Ilkon rakennetun alueen kokonaisvaltainen aluehulevesien hallinta.

Kuusela on tehnyt yhteiselle kirkkovaltuustolle aloitteen Ilkon leirikeskusalueen kiinteistökehittämisen vaihtoehtojen etsimisestä ja nykyisen kehittämissopimuksen jatkamisen hylkäämisestä. Hän toteaa sopimuksen jatkamisen vuosille 2024–2025 tarkoittavan sitä, että muita vaihtoehtoja alueen kehittämiseksi ei voida kartoittaa tai valmistella.

– Kaavassa on edelleen s-merkintä, ja kyseessä on julkisen palvelun alue: sellaisen kaavan mukaan pitäisi edetä.

Kuusela toivoo Kangasalan kaupungin ja seurakuntien miettivän arvopohjaa. Hän esittelee yhteiselle kirkkovaltuustolle myös idean voimaa antavasta luontokohteesta.

– Tuhannet ihmiset voisivat käyttää aluetta itsensä lataamiseen, ja siellä olisi yrityksiä, jotka tarjoaisivat terapiapalveluja. Meillä ei ole kaupungin lähellä ympäri vuoden toimivia luontolatausta tarjoavia palveluja. Tämä olisi myös ilmastotaloudellisesti tehokasta.

Henkilö seisoo pitkä takki päällä ison muotoillun häkin vieressä. Taustalla on nurmikkoista pihamaata ja lipputanko.
Ympäristön täydennysrakentaminen ja hulevedet uhkaavat Pitkäjärvi-Kaukajärvi-vesistökokonaisuutta, Sirpa Kuusela toteaa. ”Luojan luoma luonto huolehtii ja hoitaa meitä – hoitakaamme me luontoa”, hän kannustaa.

Pitkäjärven ja Kaukajärven vesistön ja niitä ympäröivien metsien säilyttäminen oli Kuuselan vaaliteema viime vuoden seurakuntavaaleissa. Hän alkoi seurata asiaa vuonna 2019, jolloin järvien tilasta huolestunut Vehmaisten osakaskunnan varapuheenjohtaja Jussi Hietala kirjoitti huolistaan Aamulehdessä.

Kalastusasioita hoitavan ja vesistön tilaa valvovan Vehmaisten osakaskunnan puheenjohtajana Kuusela on huolissaan hulevesien hallinnasta. Kangasalan puolella varuskunnan alueelta järveen päin rakennettu kiviränni valuttaa sameaa vettä suoraan Pitkäjärveen.

– Miten tästä aiotaan huolehtia nyt, saati sitten, kun tulee kerrostaloja. Myös Kaukaniemessä rakentaminen on aiheuttanut vesimassojen valumisen Kaukajärveen.

– Kerrotaan, että alue on jo rakennettua ympäristöä: tarkoittaako se sitä, että on rakennettava loputkin tehokkaasti – luonto väistyy ja yksipuolistuu vääjäämättä. Kaavoituksessa ongelma on ylipäätään se, että etenee pieninä kaavoina. Kuka hallitsee kokonaisuudet, Kuusela kysyy.

Kaavamuutokset aika pieniä

Tehdyt muutokset ovat parannusta alkuperäiseen suunnitelmaan, mutta edelleen vaikutukset ympäristöön ja maisemaan ovat merkittäviä, arvioi Inkeri Lilja Pelastetaan Pitkäjärvi -liikkeestä.

– Tehty suunnitelma muuttaa peruuttamattomasti valtakunnallisesti arvokkaan ja helposti saavutettavan luontokohteen.

Hänen mukaansa alueen asukkaiden kritiikki on kohdistunut Kangasalan kaupunkiin kaavoittajana ja maanomistajana sekä Tampereen seurakuntaan maanomistajana.

Asukasyhdistyksen ja Kangasalan luonnon jäsen, Pelastakaa Kaukajärvi -yhdistyksen varapuheenjohtaja Maria Lähdeniemi ei myöskään anna hyvää arvosanaa.

– Tuntuu, että ollaan koko ajan jälkijunassa, kun on luotettu Kangasalan kaupungin suunnitelmiin ja siihen, että huomioidaan luontoarvot ja asukkaat.

– Kyseessä on valtakunnallisesti arvokas kallioalue, jonka vaarantaminen on kielletty. Mikä muu on vaarantamista kuin se, että puut kaadetaan ja kallio räjäytetään.

Lähdeniemi toteaa alueen metsäselvityksen olleen pintaraapaisu todellisuudesta. Suojellut lajit jäivät huonolle huomiolle.

– Ilkontien remontti tulevaa rakennuskantaa varten vei mukanaan valtavia vanhoja puita, jotka osana liito-oravien kulkureittiä, Inkeri Lilja huomauttaa.

Rehevää metsämaastoa.
Kurssikeskuksen viereinen metsä on uhanalainen korpi, jota ei tule hävittää rakentamalla. Kaavoitus tulee kohdistaa tontin nurmialueelle, parkkipaikalle tai mahdollisesti vanhan kurssikeskuksen tilalle, todetaan Luonto-Liiton metsäryhmän ja Kangasalan luonnon kartoitusraportissa viime vuoden marraskuulta.

Lähistöllä, Kaukajärven rannalla olevan Kuuselantien kaavoittaminen sai Liutussa asuvan Antti Pulkkisen huolestumaan, tutustumaan alueen muuhun kaavoitukseen ja aktivoitumaan.

– Rantarakentaminen ja hulevedet huolestuttavat monia. Pitkäjärvi on suoraan yhteydessä Kaukajärveen, joka on tärkeä virkistyspaikka tuhansille Kangasalan ja Tampereen asukkaille. Jyrkänteeltä valuvat hulevedet heikentävät puhtaita järviä. Tähän asti Pitkäjärvi on täyttynyt pitkälti lähdevesistä, kuten SRK:n kurssikeskuksen lähdelammesta, ja metsäluonnon suotaamista valumavesistä, hän kertoo.

Kuvan reunassa on kivistä rakennettu puolipyöreähkö rakennelma, jonka päällä on sammalta. Takana on rehevä kuusi, nurmikon keskellä kulkeva pihatie ja taustalla rakennus.
Ilkon pihapiirissä sijaitsee kaksi Wanhan huvilan aikakaudelta peräisin olevaa kivikaivoa.

Kivilaattojen päällä seisova joukko ihmisiä ympäröi keskellä olevaa henkilöä, jolla on papereita kädessään. Takana maisema viettää jyrkästi järveen päin.
Anja Kivi esitteli Ilkon ja Liutun historiaa Kaukajärven ja Pitkäjärven maastoissa vietetyssä Luonnon ja kulttuurin päivässä.

Asemakaavaehdotus on Kangasalan kaupungilta saadun tiedon mukaan tarkoitus saada nähtäville vielä syksyn aikana. Päätöksenteko on ajankohtaista todennäköisimmin ensi keväänä.

Teksti ja kuvat: Asta Kettunen

Juttu vuodelta 2021: Ilkko jää pian pois käytöstä


Palaa otsikoihin