Kolumnit 2015

3.6.2015 13.21

Näkymättömät mustelmat

Heikki Syrjämäki

Lapset ovat tärkeitä. Oikeastaan lapset ovat tärkeintä. Kaikkea tekemistämme tulisi tarkastella sen kautta, miten heitä kohtelemme.

Olisiko yhteiskunta onnistunut, jos se olisi hyvä paikka aikuisille, mutta kohtelisi lapsia huonosti? No, ei olisi. Sama pätee meihin jokaiseen. Se, miten huomioimme lapset, kertoo millaisia oikeasti olemme.

Lastensuojeluilmoitukset ja lasten huostaanotot herättävät tunteita ja huomioita. Kauhistumme silloin, kun lapsia ei ole kyetty suojelemaan vahingoittavilta aikuisilta. Yhtä hyvin kauhistelemme sitä mahdollisuutta, että lapset otettaisiin huostaan suotta. Vaikea tehtävä on niillä, jotka näitä päätöksiä tekevät.

Kaltoin kohtelu näkyy aina, tosin joskus vasta vuosien päästä. Mustelmat ovat näkyvillä. Henkiset vauriot, ne näkymättömät mustelmat, tulevat esiin vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Sitten on vielä enemmän piiloon jääviä ilmiöitä. Joskus lapset jätetään huomiotta. Joskus heidät jätetään huomioimatta. Kumpaakaan ei tule hyväksyä.

Suuri osa kaltoin kohtelusta jää tekijän ja uhrin keskinäiseksi salaisuudeksi. Perheessä tapahtuva väkivalta on usein perheen yhteinen salaisuus. Lasta voidaan kieltää puhumasta väkivallasta tai jopa syyllistää siitä, että hän aiheuttaa itseensä kohdistuvan väkivallan tai kaltoin kohtelun.

Jokaisella on oltava oikeus turvalliseen, väkivallattomaan kotiin. Sen oikeuden toteuttamiseksi meidän kaikkien on tehtävä voitavamme. Tarvitaan siis toimia kaltoin kohtelun ja väkivallan kitkemiseksi. Sen lisäksi tarvitaan toimia lasten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

"Suuri osa kaltoin kohtelusta jää

tekijän ja uhrin keskinäiseksi salaisuudeksi. " 



Minua on hämmästyttänyt, miten vähän huomiota on saanut eräs viime aikojen tärkeimmistä kirkollisista päätöksistä. Se voi olla jopa merkittävin päätös, mitä kirkossa on aikoihin tehty.

Kirkko on sitoutunut lapsivaikutusten arviointiin. Toimintaa ja päätöksiä on kirkossa punnittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin näkökulmasta. Se edistää ja vahvistaa lasten ja nuorten oikeuksia, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia. Lasten hyvinvointi lisääntyy. Hienoa, vai mitä? Vai; ketä kiinnostaa…

Tämä oli siis merkittävä, lapsia koskeva hyvä uutinen kirkosta. Miksi se ei ole herättänyt suurempaa huomiota? Luulisi meidän kaikkien kiinnostuneen siitä, että näin edistetään lasten hyvinvointia.

Toivottavasti tavallisia seurakuntalaisia asia kiinnostaa niin paljon, että he seuraavat, miten kirkon työntekijät ja luottamushenkilöt toteuttavat lasten hyvinvointia päätöksissään. Kun kirkko sitoutuu päätökseen, se on uskollinen omille arvoilleen ja vahvistaa omaa uskottavuuttaan.




Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja