Kolumnit 2018

5.9.2018 10.35

Koululaiset evakkopolulla

Syksy on jännittävää aikaa koulunsa aloittaville eskarilaisille ja ekaluokkalaisille. Vanhempien tunnelmia ovat latistaneet uutiset opetusta koskevista säästötoimista.

Tamperelaisille on luvattu koulu- ja päiväkotiyksiköiden lakkauttamisia, uusien rakentamista, luokka-asteiden siirtoja toisiin yksiköihin ja muutoksia koulupolkuihin. Tulevat päätökset liikuttavat paitsi rahavirtoja myös koululaisia ja opettajia uusiin paikkoihin ja ympäristöihin.

Muun Suomen tavoin Tampereellakin kosteus- ja homevauriot ovat vähentäneet opetustilojen määrää. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan mukaan jopa vajaa viidennes suomalaisista kouluista ja päiväkodeista on kosteus- ja homevaurioisia.

Opetusta joudutaankin siirtämään parempikuntoisiin kouluihin ja väistötiloihin. Lisääntyvien oppilasmäärien synnyttämää ahtautta taasen on ratkottu opetusta ja kouluuntuloaikoja rytmittämällä.

Parakkikoulut ja vuoroluku tulivat tutuiksi myös 1940-, 50- ja 60-lukujen koululaisille. Sodan tuhojen lisäksi uusien koulutilojen tarvetta nostattivat lisääntyvät oppilasmäärät. Varsinkin 1950-luvun alussa tilanahtaus kärjistyi, kun Suomen historian suurimmat ikäluokat aloittivat opintiensä.

Vuoroluvun rinnalla tilaongelmaa ratkottiin suurempia kouluja rakentamalla, ja samalla keskittämisen varjopuolet nousivat keskusteluun. Suomen Kuvalehti (20/1953) kuvasi suuret koulut hyökyaallokkoina, jotka koulupäivän päätyttyä paiskasivat kurimuksestaan sekä opettajat että oppilaat väsyneinä kotiin.

Sotienjälkeistä koulumaailmaa koskevassa muistelussa väsymys onkin eräs keskeinen teema. Sen kokeminen ei kuitenkaan ollut sidoksissa vain koulun kokoon tai koulumatkan pituuteen. Päivät ja viikot tuntuivat erityisen pitkiltä, mikäli oppilaan suhteet koulutovereihin tai opettajaan eivät olleet kunnossa. 

Varsinkin evakko- ja sotalasten koulupolut olivat mutkikkaita ja sisälsivät lukuisia koulujen vaihdoksia. Niiden yhteydessä oma paikka luokkayhteisössä oli haettava uudelleen. Osa opettajista ei lasten murheista välittänyt, ja vaikkapa kiusatuksi tulemisesta oli selviydyttävä omin voimin ja mahdollisten kavereiden tuella. Löytyi kuitenkin myös opettajia, jotka käytöksellään tasoittivat uusien tulokkaiden sopeutumista – tätä muistellaankin usein kiitollisena.

Koulupolkujen muutokset ovat lisääntymässä myös nykyisin. Tärkeätä olisi, että opettajat jaksavat pysyä muutoksessa mukana ja luoda turvallisen ympäristön lapsille.


Antti Malinen


Kirjoittaja on tamperelainen historiantutkija, joka ihmettelee maailmaa oman perheen parissa ja haaveilee kaukaisista galakseista. 



 



Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi

Ei kommentteja