Hagia Sofia – maailman vaikuttavin kirkko

Hagia Sofia rakennettiin 530-luvulla keisari Justinianus I:n hallituskaudella ortodoksiseksi kirkoksi. Se on eri aikoina toiminut ortodoksisena ja katolisena kirkkona, moskeijana ja museona. Se oli pitkään sisätiloiltaan maailman suurin rakennus. Sen kupoliin on katonrajaan sijoitettu ikkunat, joista tulviva valo synnyttää vaikutelman kuin koko kirkko leijuisi ilmassa.

Hagia Sofia on ennen muuta bysanttilaisen arkkitehtuurin merkkiteos, riippumatta siitä minkä uskontokunnan palveluksessa se milloinkin on ollut. Turkin johtaja Kemal Atatürk rajoitti islamin valtaa maassa. Niinpä Hagia Sofia toimi vuosina 1935–2020 historiallisena museona, joka kertoi Istanbulin historiasta kaikista maista tuleville turisteille. Nyt tilanne on kuitenkin muuttumassa.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan ilmoitti heinäkuussa 2020 Hagia Sofian muuttamisesta jälleen moskeijaksi. Päätös synnytti arvosteluryöpyn ortodoksisen maailman, länsimaiden ja YK:n taholta mutta hyväksynnän islamistisen maailman suunnalta. Erdoğan teki selväksi, että Turkki päättää suvereenina valtiona itse alueellaan olevien rakennusten käytöstä.

Päätös on silti valitettava ja omiaan syventämään jo ennestään syvää kuilua Turkin ja Euroopan maiden välillä. Istanbulin muslimeilla on ensinnäkin käytössään Hagia Sofian vastineeksi 1600-luvun alussa rakennettu Istanbulin Sininen Moskeija ja lukematon määrä pienempiä moskeijoita. Toiseksi Hagia Sofia on palvellut monia uskontokuntia ilman suurempia ristiriitoja, joten sillä voidaan nähdä yleismaailmallista merkitystä.

Kolmanneksi Turkin johdon päätös muuttaa Hagia Sofian asemaa on omiaan vaikeuttamaan eri sivilisaatioiden välistä vuoropuhelua, joka muutenkin on tällä hetkellä suurissa vaikeuksissa. Olisi valitettavaa, jos Hagia Sofia jäisi turhan poliittisen kiistelyn jalkoihin.