Kolumnit 2022
Demokratian murentajat
Seurasin toukokuussa järkyttyneenä televisiokuvaa toimittaja Shireen Abu Aklehin hautajaisista Jerusalemissa. Israelin joukot olivat ampuneet Al-Jazeeran toimittajan kuoliaaksi Israelin miehittämällä Länsirannalla. Israelin poliisi hakkasi arkun kantajia ja arkku oli pudota. Palestiinalainen toimittaja ei saanut rauhaa vainoojilta edes kuoltuaan.
Lueskelin samalla Toimittajat ilman rajoja – järjestön vuosittaista lehdistönvapauden indeksiä. Sen mukaan disinformaatio ja mielipidemedia polarisoivat yhteiskuntia kaikkialla. Meillä ei ole kypsyyttä käsitellä uutis- ja tietokaaosta. Samalla yhä useampi maa on taantunut autoritaariseksi ja sortaa lehdistönvapautta. Mediaa kontrolloivat yksinvaltiaiden johtamat maat käyvät propagandasotaa avoimia yhteiskuntia vastaan. Lainsäädäntöä käytetään paikoin taitavasti sananvapauden rajoittamiseen. Toimittajia uhkaillaan, vangitaan ja murhataan.
Näiden hyytävien trendien takana on ihmisiä. Kuten Shireen Abu Akleh. Vuonna 2022 jo 45 toimittajaa ja muuta tiedotusvälineiden edustajaa on kuollut työnsä vuoksi. Samalla viikolla Abu Aklehin kanssa toimittajat Yesenia Mollinedo ja Sheila Johana García ammuttiin Meksikossa ja toimittaja Francisca Sandoval Chilessä. Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on nostanut työtehtävissä kuolleiden toimittajien määrää. Toimittajista on tullut aiempaa enemmän väkivallan suoria kohteita. Väkivallan lisäksi toimittajiin kohdistuva häirintä on lisääntynyt.
Vapaa tiedonvälitys on demokratian ja ihmisoikeuksien toteutumisen edellytys. Vapaa tiedonvälitys ja asiantunteva journalismi on edellytys myös sille, että pystymme navigoimaan uutis- ja tietokaaoksen, vihapuheen ja valeuutisten verkossa. Tarvitsemme tietoa vaikuttaakseemme päätöksentekoon. Demokratiassa haluamme pitää päättäjämme tilivelvollisina. Demokratia kuitenkin murentuu, kun tietoa ei ole saatavilla ja kansalaistoiminnan vapaus kapenee. Esimerkiksi naapurissa, Venäjällä, ei ole lehdistönvapautta.
Väärän tiedon levittäjät, viharyhmät, ihmisoikeuksia vastustavat verkostot ja valtiot, joiden tavoitteita jakautuminen ja epävakaus palvelevat, muodostavat omituista yhteenliittymää. Ääriajattelun normalisointi, oikeuksien rajoittaminen ja riitaisuuden viljely yhdistävät tätä joukkoa. Yhteiskunnallinen keskustelu hankaloituu, kun osa äänestäjistä on väärän tiedon ja salaliittoteorioiden pauloissa. Onkin tärkeää olla valppaana lehdistön - ja sananvapauden asioissa.
Pauliina ParhialaKirjoittajan mielestä kriittinen ajattelu on demokratian tärkein kulmakivi.