Ilmastounelmia

Naiset kertoivat vettä pursuavista sadekausista, valtavista heinäsirkkalaumoista ja yht’äkkisistä kuivuusjaksoista. Ilmastonmuutos näkyi Ilulassa monin tavoin.

Huomasin, että ilmastounelmamme olivat samankaltaisia. Halusimme kaikki jättää lapsillemme paremman maailman kuin mitä itse olimme saaneet. Yhteinen tavoitteemme on kuitenkin lipumassa katastrofaalisen kauas. Elämme ihmiskunnan historian kuuminta aikaa.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksista merkittävimmät iskevät juuri pienviljelijöihin. Heitä on maailman ihmisistä neljännes. Noin 3,6 miljardin ihmisen on arvioitu elävän ympäristöissä, jotka ovat erityisen haavoittuvia. Iringan alue on juuri tällainen haavoittuva ympäristö. Siellä yli 70 prosenttia työvoimasta saa elantonsa maataloudesta.

Resurssien puuttuessa sopeutuminen ilmastonmuutokseen on vaikeaa. Esimerkiksi Iringan alueella vain yhdellä viljelijällä viidestä on varaa kastelujärjestelmiin tai parempiin lajikevalintoihin. Liian harva saa tietoa ilmastokestävistä viljelytekniikoista.

Pienviljelijöiden ilmastokestävyyttä rakentaisi myös kaupankäynnin oikeudenmukaisuus. Tuolloin pienviljelijät saisivat oikeudenmukaisemman osan ruuan arvoketjusta. Tämä osaltaan lisäisi heidän kykyään soveltaa ja kehittää kestäviä tuotantomalleja. Meidän tulisi olla halukkaita maksamaan ilmastoystävällisistä viljelykäytännöistä.

Ilulassa seurasin liikuttuneena, miten hellästi naiset hoivasivat puuntaimiaan. Niissä kasvoi toivo paremmasta elämänympäristöstä ja toimeentulosta. Neljä viidestä pienviljelijästä onkin naisia. Silti naisilla on vain vähän sananvaltaa omaan työhönsä ja siihen, miten työstä ansaitut varat käytetään. Viljelymaan omistavat pääasiassa miehet.

Köyhimpien ihmisryhmien, kuten Ilulan naisten, ääni kuuluu ilmastopolitiikassa vielä heikosti.  Vaikka pienviljelijöitä on paljon kehittyvissä maissa ja ilmastonmuutos vaikuttaa heihin eniten, hyötyvät he esimerkiksi ilmastorahoituksesta vain vähän. 

Onkin tarpeen kysyä, toteutuvatko kaikkein köyhimpien ihmisten intressit, kun päätöksiä tehdään. Parhaimmillaan reilu ilmastopolitiikka tasaa eriarvoistumista ja vahvistaa ihmisoikeuksien kunnioittamista.

Pauliina Parhiala

Kirjoittaja on Lähetysseuran diakonia- ja kehityspäällikkö, jonka mielestä jokaisen ilmastoteoilla on väliä.