Lapsi on meille syntynyt

Ilmastonmuutos on edennyt, ja se vaikuttaa jo monin tavoin serer-kansan ja muiden senegalilaisten elantoon. Hankalimmassa asemassa ovat kuitenkin vammaiset henkilöt ja perheet, joissa on vammaisia henkilöitä.

Pihamaalla keskustelemme vaikeista elämänoloista. Perheen äiti, aikuinen tytär lapsineen sekä nuorempi tytär edustavat yhdeksänhenkistä perhettä. Vammaisena syntynyt tytär on vihdoin, yli kymmenvuotiaana, päässyt kouluun. Viime vuosikymmen on vierähtänyt lähinnä kotosalla, sisätiloissa.

Vammaisuus on Fatickissa, kuten monessa muussakin paikassa, osin tabu. Myös tietoa puuttuu. Elämäntilanteeseen on ollut myös vaikea saada apua, eikä vammaispalveluita ole saatavilla kuin isommissa kaupungeissa. Kotikaupungin mutkaiset ja mutaiset tiet eivät myöskään tue koulutietä pyörätuolissa.

Köyhyyden riivaamassa Fatickissa perheen elanto on tiukassa. Ilmastokestävyyshankkeen myötä perheen vuohisto on onneksi vahvistunut ja viljelytoiminta saanut uutta potkua.

Maailmassa on arvioiden mukaan yli miljardi eri tavoin vammaista henkilöä. Arvio on kuitenkin alakanttiin, sillä usein vain liikuntavammaiset huomioidaan. Vammaisuus on yksi yleisimmistä syrjinnän perusteista.

Vammaispalvelut, esteettömyys ja saavutettavuus sekä palveluiden saaminen ovat ongelma Suomessakin. Erityisjärjestelyitä puuttuu, eikä yksilöiden tarpeita ole huomioitu, vaikka tiedetään, että kohtuulliset mukautukset edistävät yhdenvertaisuutta. Tiedon puute ja negatiiviset asenteet ovat keskeisiä tekijöitä ongelmien taustalla.

Hyvästellessäni senegalilaisperhettä mietin jokaisen ihmisen loukkaamatonta ja luovuttamatonta ihmisarvoa. Sitä, miten arvokas jokainen lapsi on syntyessään. Mutta miten erilaisiin oloihin maailmamme lapset syntyvät!

YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia määrittelevä yleissopimus kiteyttääkin tärkeät tavoitteet. Niitä ovat yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, osallistuminen, osallisuus, esteettömyys ja saavutettavuus. Maailma, joka rakentuu tällaisten periaatteiden varaan, on parempi kaikille. Tämän maailman toteutumisesta maailmamme lapsille on meillä kaikilla aikuisilla yhteinen vastuu.

Pauliina Parhiala

Lähetysseuran diakonia- ja kehityspäällikkö, jonka mielestä jokainen lapsi on lahja