Kolumnit 2023
Yhdenvertaisuustyö jatkuu kirkossa
Kesän aikana käytiin kiivasta keskustelua rasismista. Keskustelu osoitti, ettei kaikilla ole samoja näkemyksiä siitä, miten ihmisiä tulisi kohdella tasa-arvoisesti ja kunnioittavasti. Yhteiskunnassa käytävä keskustelu on jakautunutta, ja poliittisilla ryhmillä on erilaisia näkemyksiä siitä, miten kohdella vähemmistöryhmiä, ulkomaalaisia tai monien uskontojen edustajia.
Suomessa on myös muita vähemmistöjä, jotka tarvitsevat huomiota. Suomen hallitus työskentelee parhaillaan suunnitelman parissa, joka edistää tasa-arvoa, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä kaikkien tasapuolista kohtelua yhteiskunnassa. Kirkon edustajat ovat osallistuneet tähän pyrkimykseen.
Historian, arvoperustan ja osaamisensa perusteella kirkolla voisi olla merkittävä rooli rasismia ja ihmisarvoa koskevassa keskustelussa. Sen uskottavuuden edellytyksenä on kuitenkin, että kirkko on päivittänyt politiikkansa ja periaatteensa koskien seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tasa-arvoa ja inklusiivisuutta. Kirkon tulee ilmaista sitoutumisensa selkeästi. Samaa odotetaan myös maamme hallitukselta.
Kirkolla riittää yhdenvertaisuustyötä. Vain kymmenesosa seurakunnista järjestää avioliittoja samaa sukupuolta oleville pareille kirkon tiloissa. Kirkkoherroista 30 prosenttia on naisia. Epävirallisia työvuorojärjestelyjä sukupuolen perusteella tehdään yhä joissakin seurakunnissa.
Entä kuinka monimuotoisia ovat kirkon monet yhteisöt ja seurakunnat, jos huomioidaan monet kulttuurit, vammaiset tai neurokirjon ihmiset? Entä miten kirkon yhteisöt sallivat erilaisia vakaumuksia, uskomuksia, mielipiteitä ja arvoja?
Kirkkohallituksessa valmistellaan parhaillaan toiminnallista tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaa yhdeksi keinoksi kohentaa yhdenvertaisuustilannetta kirkossa. Tavoite on, että kirkko aidosti sitoutuu yhdenvertaisuuteen, edistää syrjäytettyjen ja vähemmistöryhmien, myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia Suomessa. Sen on oltava valmis tarkastelemaan ja jatkuvasti korjaamaan omaa toimintaansa jokaisen ihmisarvoa edistäväksi.
Jokainen haluaa kokea olevansa ihmisyytensä perusteella kunnioitettu, toimijuutensa perusteella arvostettu ja persoonana rakastettu sellaisena kuin on. Kirkon ihmisarvotyön onnistuminen mitataan siinä, kokeeko lähimmäinen olevansa arvokas, tärkeä ja rakas seurakunnalle.
Liisa Björklund
TT, sosiaalietiikan asiantuntija, kirkkohallitus