Sillan kolumnistit vuonna 2025

Sillan vuoden 2025 uusi, tammikuun lehdessä aloittava kolumnisti on Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattori Mikko Ala-Kapee. Kirjoituksissaan hän aikoo keskittyä muun muassa ihmisarvon kunnioittamiseen, syrjinnän vastaiseen toimintaan, esteettömyyteen, monikulttuurisuuteen, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja hyviin väestösuhteisiin.
Vuoden 2025 toinen kolumnisti esittäytyy helmikuun lehdessä, joka ilmestyy 5.2.


Mikko Ala-Kapee: Kaikkien Tampereella on kaikkien hyvä olla

Sillan uusi kolumnisti Mikko Ala-Kapee on Tampereen kaupungin yhdenvertaisuuskoordinaattori.

Kesäkuumalla ehti ystävän kanssa tekemään paperimassasta vateja ladon lempeässä varjossa. Kuva: Maikki Kantola

Näin hän kertoo itsestään ja ajatuksistaan

Aion keskittyä kirjoituksissani yhdenvertaisuuskoordinaattorin tehtävästä nouseviin teemoihin, kuten ihmisarvon kunnioittamiseen, syrjinnän vastaiseen toimintaan, esteettömyyteen, monikulttuurisuuteen, yhdenvertaisuuteen, tasa-arvoon ja hyviin väestösuhteisiin.

Olen yhteiskuntatieteiden maisteri Tampereen yliopistosta. Tein Pro gradun ihmisoikeusnormien rakentumisesta kansainväliseen politiikkaan. Olin päässyt jatko-opiskelijaksi väitöstä varten, mutta sitten työelämä otti voiton. 

Täytin syksyllä 50 vuotta. Syntymäpäivä antoi luvan katsoa taaksepäin kuluneita vuosia, miettiä etappeja, joiden myötä minusta on muotoutumassa minä. Vanhempani ovat Kangasalle asettautuneita evakkokarjalaisia.

Vietin lukiovuoden Ranskan Vendéen maakunnassa, jossa asuin algerialais-ranskalaisessa perheessä ja sain lämpimän kosketuksen islamin uskoon. Suoritin siviilipalvelukseni Valamon luostarin kansanopistossa Heinävedellä. Avioliittoni Harrin kanssa siunattiin sateenkaarimessussa korona-aikaan kasvomaskien takana Finlaysonin kirkossa.

Piipahdin asuntomessuilla Ruotsin Uumajassa kauppaamassa huvimajoja ja siivoojana Saarioisten teurastamolla. Olen tehnyt pitkään järjestötöitä muun muassa Suomen Reumaliitossa, Tampereen rasismin vastaisessa verkostossa ja Sinuiksi-yhdistyksessä.  

Koen eläväni uutta ammatillista vaihetta päästyäni Tampereen kaupungille yhdenvertaisuuskoordinaattoriksi.

Katson, että tärkeintä työssäni on huomioida tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuslakien mukaiset syrjintäperusteet, joita ovat ikä, etninen alkuperä, kansalaisuus, kieli ja kulttuuri, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen näkemys, perhemuoto, sukupuoli, sukupuoli-identiteetti, seksuaalinen suuntautuminen, terveydentila, vammaisuus, sosiaalinen asema, taloudellinen asema ja muut yksilölliset tekijät, kuten ihonväri, kehon koko, ulkonäkö tai neurokirjoon kuuluminen.

Kaupunki rakentaa yhdessä asukkaittensa kanssa yhteistuumin kaikkien Tamperetta, jossa jokaisella meistä on hyvä olla, asua, opiskella, perustaa perhe, elää, tehdä töitä ja vanheta omana itsenään. Kaikkien Tampere -asenne perustuu sopusointuun, ihmisyyteen, keskinäiseen kunnioitukseen ja huomioonottamiseen.

Työn vastapainoksi tykkään kotoilla, hyötyhöntsäillä ja askarrella. Kesäisin puutarhanhoito vie voiton muusta. Se on mieheni ja minun yhteinen harrastus. Kasvun ihmeen todistaminen saa haltioitumaan vuodesta toiseen. Ryytimaakin vetää puoleensa, mutta ennen kaikkia monivuotisten perennoiden ihmettely lumoaa.

Hiljattain löysin uudelleen saunassa vihtomisen hyvää tekevän voiman. Ennustan, että ensi kesänä kuivaamme latoon vihtoja talven varalle. Olen myös vannoutunut kylmäaltaassa kävijä ja yritän käydä arkisin kylmässä niin usein kuin vain voin. Koen, että kylmä nollaa, vetää rajan työpäivän ja vapaan väliin ja huuhtelee ajatuksia.

Olen lukutoukka. Lukeminen saattelee minut uneen. Kesäöinä voin syventyä kaunokirjallisuuteen. Lempikirjailijoitani ovat Pirkko Saisio, Jhumpa Lahiri, Amos Oz ja Joel Haahtela. Talvikausina valahdan verettömiin dekkareihin. Parhaillaan liikun Donna Leonin kirjoittamassa Venetsiassa. Onneksi vasta viisi osaa on takana, joten yli 20 kirjaa sisältävässä sarjassa riittää luettavaa.